Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
64
kyisen emäkirkon tionoilla eli oikeastaan tuon ennen
mainitun järvi jakson viimeisessä perässä, ’"Kyröspohjassa11,
yhtyivät kaikkien neljän neljäskunnan rajat. Alhon
neljäs-kunta ylöttyi pitkin tätä järvijaksoa Kalkunmäkeen ja
Ky-röspohjaan asti, mutta ei joensuuhun ja Uskelan kylään.
Wiljakkalan neljäskunta käsitti Kyrösselän itä-rannat, mutta
sen luonaiset rajat ulottuivat länsipuolelle nykyistä
Kyröskoskea ja jokea kirkkojärveen asti, jossa Uskelan ja
Tuok-kolan kylät (sekä niiden välillä olevat nykyisen Pappilan
maat) siihen luettiin. Kummallisin oli Aureen ja
Lahdenpohjan neljäskuntien laita. Jälkimäinen käsitti
oikeastaan Kyrösselän lounaiset rannat ja lahdelmat, mutta sen
takamaat ulottuivat Kuotilaan ja Tokoisiin eli
niinmuodoin nähtävästi "Kyröspohjan^ rantaan. Myöskin Aureen
neljäskunta, Kyrösselän pohjois-pää, näkyy omistaneen
laveita metsämaita lounasessa, Lahdenpohjan neljäskunnan
takana; sillä se seikka, että Pyöräniemi, Hirvola, Järvenkylä,
osa Kuotilasta ja Tokoisista sekä nuo kaukaiset Pukara,
Parila ja Haukijärvi, kaikki Aureesen luettiin, on mahdoton
muulla lailla selittää, kuin että nämä kylät olivat syntyneet
Aureelaisten takamailla. Itse Kyrösselän luonais-rannassa
olivat näiden kahden neljäskunnan alueet sekaisiin: Hirvola,
Pyöräniemi, Osara ja osa Urtiaista luettiin Aureesen, mutta
muut rantakylät: Kostula, Räystö, muu Urtiainen ja Untila,
kuuluivat Lahdenpohjaan.
Näiden muinais-tarun ja hallinnollisen jaon antamain
tietojen nojassa voimme paikkakunnan vanhimman historian
suhteen tehdä seuraavat varsin todennäköiset arvelut:
Kyrösselkä purkasi vetensä alkuperäisesti Wiljakkalan
lahdesta (kenties Hanhijärven kautta) Lavajärveen ja siitä,
tuota pitkää, nyt jotenkin pientynyttä jokea myöten,
Alhon-selkään. Ensimäinen asutus tapahtui Wiljakkalassa,
niinmuodoin siinä paikassa, mistä joki silloin alkoi.
Siirtokunnan nimi oli Kyrö, ja siitä tuli itse järvelle nimi Kyrösselkä.
Wiljakkalasta asutus levisi järven muihinkin rantoihin, ensin
Kilvakkalaan Lahdenpohjassa, sitten kenties Aureen-lopelle
pohjasessa, ja vähitellen muihinkin rantakyliin. "Vasta sen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
