Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
65
perästä kääntvi asutus-toimi "alhoon" päin, ja nyt syntyi
kyliä joen alipäässä, ensin Lemmakkala, sitten muut Iälliset
kyläkunnat. Näiden nykyinen yhteis-nimi "Lopen k ui ma"
todistaa, että tämä paikka alkuansa 011 ollut syrjäisenä
lop-pena muun asunto-alan suhteen. Wiljakkalan ja
Lopenkul-man väli jäikin enimmältään asumattomaksi; ainoastaan
La-vajärven rantaan perustettiin Kominmaa, joka, nimestä
arvaten, sai asujaimensa Kyrösselän rannoista, nimittäin Röyhiön
Komista *).
Nyt seurasi uutis-asutuksen toinen jakso.
Lopenkul-masta levisi kansaa Alhonseläu rannoille ja siitä pohjaseen
pitkin tuota usein-mainittua kapeata järvijaksoa
Kyröspoh-jaan päin. Samaan aikaan myöskin Wiljakkalasta,
Aureen-lopelta ja Lahdenpohjasta, vaikka näillä oli paljon muuta
asutettavaa alaa pohjaisessa ja idässä päin, tunkeutui
uutis-asukkaita näihin lounaisiin takamaihin. Nämäkin pyrkivät
eri haaroilta Kyröspohjan rantaan, ja niinpä tapahtui, että
Tuokkolan kylä tuli kolmelle neljäskunnalle yhteiseksi: se
osa, joka nykyäänkin Tuokkalaksi nimitetään (talon-nimissä
löytyi "Naskit", jotka kuuluivat nykyisen Tuokkolan
rusthollin alueesen), oli Wiljakkalan aluetta; toinen osa, joka
nykyään 011 Tokoisten kylänä, näkyy Lahdenpohjasta ja
Au-reesta alkunsa saaneen.
Vihdoin koitti kolmas aikakausi paikkakunnan
historiassa, alkaen omituisella luonnon-ilmiöllä, kun Kyrösselän
vedet raivasivat itsellensä uuden väylän Kyröskosken kautta
Kyröspohjan lahdelmaan ja entinen väylä Wiljakkalan
lahdesta Lavajärveen kokonaan kuivui. Joku aika myöhemmin
seudun kirkollisetkin seikat saivat uuden muodon. Ikalinen
eli Kyrösselän luoteiset ja pohjoiset rannikot perämaillensa
lohkaistiin eri pitäjäksi v. 16-11, ja seurauksena siitä oli,
että Hämeenkyrön emäkirko kohta sen jälkeen muutettiin
Wiljakkalasta nykyiselle paikallensa. Muinais-taru kertoo,
että vanhasta kirkosta otettu hirsi päästettiin Kyröskoskesta
*) Ei päin-vastoin, niinkuin Carlsson (Entinen Ikalinen, siv.
38) arvelee. Nimi selvästi ilmoittaa, että Kominaan on ollut Komin
metsämaata.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
