Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
28
<
mutta mitä me huolimme siitä! Yhtenä päivänä
vierailin minä Ekebyssä, toisena ajoi hän Sjöhön.
Oi, niinkuin huvien katrilli kiersi Lövenin rantaa.
Mutta pahat kielet puhuivat Altringerista ja
minusta. Jos Margareta Celsing silloin olisi elänyt,
olisi hän sitä suuresti surrut, mutta minä en
välittänyt siitä mitään. Kumminkaan en minä vielä
ymmärtänyt, että minä olin tunnoton sentähden,
että olin kuollut.
Siten ehti puhe meistä isäni ja äitini korviin,
sinne, missä he puuhasivat Älfdalin metsissä
hiilihaudoillaan. | Mummo ei pitkään vitkaillut; hän
matkusti tänne puhellakseen minun kanssani.
. Eräänä päivänä, kun majuri oli poissa ja minä
istuin juhlapöydässä Altringerin ja monien muiden
kanssa, saapui hän. Minä näin hänen astuvan
saliin, mutta sydämeni ei voinut tuntea, että hän oli
minun äitini, Gösta Berling. Minä tervehdin häntä
kuin vierasta, ja pyysin häntä istumaan pöytääni
aterioimaan.
Hän tahtoi puhua minulle, ikäänkuin minä
olisin ollut hänen tyttärensä, mutta minä sanoin
hänelle, että hän erehtyy, minun vanhempani
olivat kuolleet, he olivat kumpikin kuolleet minun
hääpäivänäni.
Silloin hän suostui leikkiin. Seitsenkymmen–
vuotias oli hän, kaksikymmentä peninkulmaa oli
hän ajanut kolmeen päivään. Nyt hän istuutui
kursailematta päivällispöytään ja otti ruokaa; hän
oli kerrassa voimallinen ihminen.
Hän sanoi, että oli surullista, kun minulle oli
tullut sellainen vahinko juuri sinä päivänä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
