Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
35
uutta valtakuntaa itselleen. Sen se löytääkin, se
tulee suuremmaksi ja mahtavammaksi, sillä on nyt
pohjattomat syvänteet täytettävinä ja uuttera
maisema kaunistettavana. Mutta nyt tulee vesikin
tummemmaksi, ranta vähemmin vaihtelevaksi,
tuulet tuimemmiksi, koko luonne ankarammaksi.
Komea, hurmaava järvi se on. Monet ovat ne laivat
ja tukkilautat, jotka siellä kulkevat, myöhään
joutaa se laskeutumaan talvilepoon, harvoin ennen
joulua. Usein on se myöskin rajulla tuulella, se
voi vaahdota vihasta valkoisena ja kumota
purjeveneitä, mutta se voi levätä myös uinailevassa
rauhassa ja kuvastaa taivaat.
Mutta vielä etemmäksi maailmaan tahtoo järvi
matkata, vaikka vuoret tulevat yhä korkeammiksi
ja tila yhä ahtaammaksi, kuta loitommaksi etelään
se etenee, niinkin, että sen täytyy vielä kerran
ryömiä kaitana salmena hiekkarantojen välitse.
Sitten levenee se kolmannen kerran, mutta ei enää
niin kauniina ja valtavana kuin ennen.
Rannat painuvat ja tulevat yksitoikkoisiksi,
leppeämmät tuulet puhaltavat, järvi menee
aikaisin talvilepoon. Yhä vielä se on kaunis, mutta on
menettänyt nuoruuden huimauksensa ja miehen
voiman — se on vain järvi kuin muutkin. Kaksin
käsivarsin hapuaa se tietänsä Vennerniin, ja kun se
on sen löytänyt, suistuu se vanhuuden-heikkona
pystyjä jyrkänteitä alas ja laskeutuu viimeisellä,
pauhaavalla sankarityöllä lepoon.
Yhtä pitkä kuin järvi on tasankokin; mutta
voipa uskoa, että sen on varsin tukala päästä
kulkemaan järven ja vuorien välitse, aina tuolta jär-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
