Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
78
He eivät olleet siitä sanaakaan kuulleet. He
hämmästyivät ja surivat.
Jo kuvittelivat he mielessään kotinsa
hävitettynä tuon ilkiön velan suoritukseksi: rakkaat
hevoset myydyt, ja samoin kuluneet huonekalut, jotka
oli peritty kapteeninrouvan kotoa. He näkivät
iloisen elämän loppuvan, juhlinensa ja matkoinensa
tanssiaisista tanssiaisiin = Karhunkinkku oli
joutuva taas pöydälle, ja nuorten täytyy hajota
kotoa vieraita palvelemaan.
Kapteeninrouva hyväili poikaansa ja antoi
hänen tuntea iäti pysyvän rakkauden lohdutusta.
Mutta — istuihan Gösta Berling heidän
joukossaan, ja tuo voittamaton hautoi tuhatta
suunnitelmaa päässänsä.
»Kuulkaa», huusi hän, »vielä ei ole aika
vaikerrella. Svartsjön papinrouva se on tämän tempun
tehnyt. Hän on saanut Annan valtaansa, kun
Anna nyt meni asumaan pappilaan. Hän se on
saanut Annan hylkäämään Ferdinandin ja
ottamaan vanhan Dahlbergin, mutta vielä eivät he ole
vihityt, eivätkä mene vihille. Nyt minä lähden
Borgiin ja tapaan Annan siellä. Minä puhun
hänen kanssaan, minä riistän hänet papinväeltä ja
sulhaselta. Minä tuon hänet tänne, tullessani ensi
yönä. Sitten ei vanha Dahlberg hyödy hänestä
enää mitään.»
Niin päätettiin. Gösta lähti yksin Borgiin,
saamatta kyyditä ainoatakaan noista iloisista
neidoista, mutta lämpimin onnentoivotuksin ajattelivat
kotiinjäävät hänen matkaansa. Ja Sintram, joka
jo riemuitsi, että nyt tulee vanha Dahlberg peija-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
