Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
89
hänet. Ja toinen vanha raukka tahtoo täällä
paleltua ja nähdä nälkää saadakseen vain kuolla
ystävien parissa; mutta minä olin valmis antamaan
ilkeän Sintramin anastaa hänen kotinsa. Sinä olit
kaunis, ja synti suloinen. Gösta Berling on niin
helppo vietellä. Voi mikä raukka minä olen! —
Minä tiedän, miten he rakastavat kotiansa, nuo
tuolla, mutta kumminkin olin minä valmis
jättämään sen ryöstettäväksi. Minä unhoitin kaikki
sinun tähtesi, sinä olit niin suloinen rakkaudessasi.
Mutta nyt, Anna, nyt kun minä näin heidän ilonsa,
en minä tahdo ottaa sinua, en, sitä minä en tee.
Sinä olet ainoa, joka olisit tehnyt minusta ihmisen,
vaan minä en saa pitää sinua. Oi sinua, minun
rakkaani! Hän tuolla taivaassa leikkii meidän
tahdollamme. Nyt on aika meidän taipua hänen
kurittavan kätensä alle. Sano, että sinä tästä
päivästä tahdot ottaa kuormasi kantaaksesi! Kaikki
tuolla luottavat sinuun. Sano, että jäät heidän
luoksensa ja tulet heidän turvaksensa ja
avuksensa! Jos sinä rakastat minua, jos sinä tahdot
keventää minun syvää suruani, lupaa minulle se!
Rakkahani, onko sydämesi niin suuri, että saatat
voittaa itsesi ja samalla hymyillä?»
Anna suostui haltioituneena kieltäymisen
pyyntöön.
»Minä teen niinkuin tahdot — minä uhraudun
ja hymyilen.»
»Etkä vihaa köyhiä ystäviäni?»
Gösta hymyili surumielisesti.
»Niin kauan kuin rakastan sinua, rakastan
minä heitä.»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
