Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
90
»Nyt vasta tunnen, mikä nainen sinä olet.
On niin raskasta lähteä luotasi.»
»Hyvästi, Gösta! Mene nyt, Jumalan haltuun!
Minun rakkauteni ei saa houkutella sinua syntiin.»
Hän kääntyi mennäkseen sisään. Gösta
seurasi häntä.
»Unhoitatko sinä pian minut?»
»Lähde nyt, Gösta! Me olemme vain ihmisiä.»
Gösta viskautui rekeen, mutta silloin tuli Anna
takaisin.
»Etkö ajattele susia?»
»Niitä juuri ajattelenkin, mutta ne on tehneet
tehtävänsä. Minusta niillä ei ole enää huolta tänä
yönä.»
Vielä kerran kurotti hän kätensä Annan
puoleen, mutta Don Juan tuli kärsimättömäksi ja
läksi menemään. Gösta ei tarttunut ohjaksiin.
Hän istui selin ja katsoi taaksensa. Sitten
kallistui hän reenlaitaa vasten ja itki epätoivoisesti.
>Minulla oli onnettareni ja minä ajoin hänet
luotani. Itse ajoin minä hänet luotani. Miksi en
häntä pitänyt?»
Oi Gösta Berling, vahvin ja heikoin ihmisistä!
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
