Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Viides luku.
LA CACHUCHA.
Sotaratsu, sotaratsu! Sinä vanha, joka nyt
seisot lieassa pellolla, muistatko nuoruuttasi?
Muistatko taistelun päiviä, sinä urhokas? Sinä
porhalsit eteenpäin kuin siipien kantama, sinun
harjasi huimusi ylläsi kuin liehuvat liekit, sinun
mustilla ryntäilläsi loisti verivihma sakean vaahdon
seassa. — Kultasiloissa komejilen nelistit sinä, ja
maa jyrisi sinun allasi. Sinä vapisit riemusta, sinä
urhokas. Ah, miten sinä olit kaunis!
On harmaa hämäränhetki
kavaljeeri-flyygelissä. Suuressa huoneessa on kavaljeerien
punaiseksi maalatut kirstut pitkin seiniä, ja heidän
pyhävaatteensa riippuvat koukuissa nurkassa.
Avonaisen takan tulihohde leikkii valkoisiksi rapatuilla
seinillä ja kelta-ruutuisilla uutimilla, jotka
verhoavat seinien sänkykaappeja. Kavaljeerien puoli ei ole
mikään kuninkaallinen kammio, ei mikään seralji
pehmeine divaneineen ja hyllyvine tyynyineen.
Mutta siellä kaikuu Lilliecronan viulu. 1a
cachuchaa hän soittaa hämärissä. Yhä uudestaan
ja uudestaan soittaa hän sitä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
