Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
108
Mahtava Melchiorkaan ei voinut olla
nauramatta. Hän ei juuri suvainnut mainittavan
Mariannen nimeä pelipöydässä, mutta tämä oli niin
hiiden hullua, ettei hän voinut suuttua. Pelata
Marianne Göstalle, hm, sen hän nyt huoletta
uskaltaa.
»Sanalla sanoen siis», selitti hän, vettä jos sinä
saat hänen suostumuksensa, Gösta, niin minä
asetan avioliittosiunauksen tälle kortilley.
Gösta pani koko voittonsa, ja peli alkoi. Hän
voitti, ja tehtaanpatruuna Sinclaire lakkasi
pelaamasta. Hän ei voinut mitään huonolle onnellensa,
sen hän huomasi.
Yö kului, puoliyö oli mennyt. Kauniiden
naisten posket alkoivat kalveta, kiharat oikenivat,
volangit olivat rutistuneet. Vanhat rouvat
nousivat sohvien nurkista ja sanoivat, että koska nyt
oli juhlittu jo kaksitoista tuntia, niin on kai jo
aika hankkiutua kotiin.
Ja kauniit juhlat olivat loppumaisillaan, mutta
silloin tempasi itse Lilliecrona viulun ja soitti
viimeisen polkan. Hevoset seisoivat portaiden edessä,
vanhat rouvat pukeutuivat turkkeihin ja
bahytteihin, vanhat herrat kietoivat matkavyöt
ympärilleen ja pistivät botfoorit kiinni.
Mutta nuoret eivät voineet riistäytyä tanssista.
Siellä tanssittiin päällysvaatteissa, siellä tanssittiin
neljän miehen polkkaa, pyöröpolkkaa ja
piiripolkkaa, hurjaa tanssinmenoa se oli. Heti kun
kavaljeeri jätti naisen, tuli toinen ja kiidätti hänet
mukaansa.
Ja myös surun painama Gösta Berling joutui
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
