Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
162
si. Oho, siitä hän ei ole millänsäkään. Mutta se
tässä nyt käy hänen sydämelleen, että sen vanhan
ja ykssilmäisen metsän kuninkaan piti kaatua
hänen saamattaan laukaista hopeakuulaa siihen.
Niin hän tulee kavaljeeri-flyygeliin, missä
kavaljeerit istuvat piirissä roihuavan takan edessä,
ja paiskaa sanaakaan sanomatta karkunnahkan
heidän keskellensä. HElköön kukaan uskoko, että
hän nyt kertoi matkastansa; siihen meni aikoja,
aikoja ennenkuin kukaan sai houkutelluksi häneltä
asian oikean laidan. Ei hän kavaltanut Brobyn papin
piiloakaan, ja pappi tuskin koskaan huomasi
varkautta.
Kavaljeerit tutkivat nahkaa.
»Se on kaunis nahka» sanoo Beerencreutz.
»Ihmettelenpä, millä tavoin tuo ukko on noussut
talviteloiltaan, vai ammuitko sinä sen pesäänsä?»
»Se ammuttiin Brossa.»
»No; niin suuri kuin Gurlitan karhu se ei ole
ollut», sanoo Gösta, »mutta pulska eläin se silti
on ollut».
»Jos se olisi toissilmä», sanoo Kevenhiiller,
miin uskoisinpa, että olet ampunut itsensä sen
ukon, siksi suuri se on. Mutta kun tällä ei ole
haavaa eikä vammaa silmissä, niin ei se voi olla sama.»
Fuchs kiroaa tuhmuuttansa, mutta sitten
alkavat hänen kasvonsa loistaa niin, että mies oikein
kaunistuu. Curlitan suuri karhu ei siis olekaan
kaatunut toisen miehen laukauksesta.
»Hyvä Jumala, kuinka hyvä sinä olet!» sanoo
hän ja panee kätensä ristiin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
