Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
että nyt hän on uhrannut turhanpäiten sen
kunnian, mikä suuren karhun kaadannasta koituu.
Oh, hänen on aivan mahdotonta käsittää, ettei
mies, joka on tehnyt moisen urhotyön, kelpaa
uljaimmankin morsiamen sulhoksi.
Lukkari ja jotkut nuoret miehet rupeavat
nylkemään karhua, he menevät tahkolle hiomaan
puukkojansa, muut lähtevät kotiinsa nukkumaan,
majuri Fuchs seisoo yksin kuolleen karhun luona.
Sitten menee hän kirkkoon vielä kerran,
pistää vielä kerran avaimen reikään, kiipeää kapeita
portaita ja vinoja tikapuita, herättää nukkuvat
kyyhkyset ja tulee vielä kerran kellotapuliin.
Ja sitten, kun karhua majurin valvonnalla
nyljetään, löydetään sen leukojen välistä setelipinkka,
jossa on viisisataa riikintaaleria. Mahdotonta
arvata, miten se on sinne joutunut, mutta tämähän
onkin kumma karhu, ja kun lukkari kerran on karhun
kaatanut, niin ovat rahatkin hänen, sehän on selvä.
Kun tästä tulee tieto, ymmärtää myöskin
pikku Faber, minkä kunnialaukauksen lukkari on
pamauttanut, ja hän selittää nyt, että hän on
ylpeä, jos pääsee hänen langokseen.
Perjantai-iltana lähtee majuri Anders Fuchs
takaisin Ekebyhyn, oltuaan karhunpeijaisissa
lukkarin talossa ja kihlajaisissa urkurin luona. Hän
astelee tietä raskain sydämin: riemua hän ei
lainkaan tunne, vaikka hänen vihamiehensä on kaatunut,
eikä häntä liioin ilahduta se komea karhuntaljakaan,
jonka lukkari on hänelle lahjoittanut.
Nyt luulevat monet hänen sureksivan sitä,
että tuo sievä, hieno pikku neiti joutuu toisen omak-
12. 185 — 11
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
