Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
205
tään kenelle hän tahtoi. Isä käski Henrik kreivin
ryöstämään tyttären. Ja niinpä he, kun oli
mahdotonta vihkiä heidät kotona väen huomaamatta,
niinpä hän ja Henrik hiipivät takakatuja ja
kaikkia mahdollisia pimeitä teitä Ruotsin
konsulinvirastoon. Ja kun kreivitär siellä oli luopunut
katolinuskostaan ja tullut protestantiksi, vihittiin
heidät tuossa tuokiossa ja lähetettiin kiitävissä
matkavaunuissa pohjoiseen. = »Siinä ei jouduttu
kuuluttamaan eikä muuta, näettekös. $e oli aivan
mahdotonta», on nuoren kreivittären tapa sanoa.
»Ja olihan se synkkää, että meidät vihittiin
konsulinvirastossa eikä siellä kauniissa kirkoissa, mutta
muuten olisi Henrik jäänyt ilman minua. Siellä
ovat kaikki niin kiivaita, sekä pappa että mamma,
ja kardinaalit ja munkit, kaikki ovat kiivaita.
Siksi täytyi sen käydä niin kovin salaisesti, ja jos
väki olisi nähnyt meidän hiipivän kadulle kotoamme,
olisi se varmaan tappanut meidät kummankin —
pelastaakseen minun sieluani. Henrik oli tietysti
jo kadotettu» |
Mutta nuori kreivitär pitää miehestänsä yhä
vielä, heidän tultuaan Borgiin ja rauhallisempaan
elämään. Hän rakastaa hänessä vanhan nimen
loistoa ja mainehikkaita esi-isiä. Hänestä on
suloista nähdä oman läsnäolonsa pehmittävän kreivin
olennaista jäykkyyttä, ja kuulla, miten kreivin
ääni lämpenee heidän puhellessaan keskenään. Ja
sitäpaitsi pitää kreivi hänestä ja hemmoittelee
häntä, ja kun hän nyt kerran on naimisissa hänen
kanssaan! Nuori kreivitär ei juuri voi ajatellakaan,
ettei naitu nainen rakastaisi miestänsä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
