Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
267
Hänellä ei ollut sydäntä tuottaa surua tuolle
suloiselle lapselle, jota hän rakasti. Hän lupasi kaikki,
mitä Ebba tahtoi.
Sitten ei tarvittu monta sanaa heidän kesken.
Oli selvää, että Ebbasta oli kerran tuleva hänen
vaimonsa. %$e ei ollut suutelojen ja hyväilyjen
rakkautta. Hän tuskin uskalsi lähestyä Ebbaa.
Neito oli arka kuin hento kukka. Mutta hänen
ruskeat silmänsä kohosivat joskus maasta
etsiäkseen miehen silmiä. Kuutamo-iltoina, kun he
istuivat verannalla kahden, painautui Ebba aivan
hänen kylkeensä, ja silloin suuteli mies hänen
hiuksiansa, tytön sitä huomaamatta.
Mutta sinä ymmärrät, että kotiopettajan synti
oli siinä, että hän unhoitti sekä menneisyytensä
että tulevaisuutensa. Köyhyytensä ja halpuutensa
hänen kyllä sopi unhoittaa, mutta hänen olisi toki
pitänyt tietää, että se päivä oli kerran tuleva,
jolloin Ebban sielussa nousee rakkaus rakkautta
vastaan, maa taivasta vastaan, ja jolloin Ebba
on pakotettu valitsemaan joko hänet tai
tuhatvuotisen valtakunnan paistavan herran. Ja Ebba
ei ollut niitä, jotka voivat kestää voitollisesti
sellaista sotaa.
Siinä meni kesä, syksy ja talvi Kun kevät
tuli, ja jäät lähtivät, sairastui Ebba Dohna.
1aaksoissa suli routa, pitkin mäkiä kuohui kohva,
järvet olivat epävarmat, tiet mahdottomat kulkea niin
reellä kuin rattailla.
Silloin tahtoi kreivitär Dohna noudattaa
lääkäriä Karlstadista. Sitä lähempää ei ollut
saatavissa. Mutta hän käski turhaan väkeään. Hän ei
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
