Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
201
mista paimenettarista, ja mamseli Marien ääni
oli niin ohut, niin kimeä; ja hyvin voi ymmärtää,
että kreivitär iloitsi sellaisesta ilveilystä.
Ja sitten hommattiin Borgiin kemut, kuten
luonnollista, koska kerran kreivin äiti oli tullut
kotiin. Ja oli niin hauskaa kuten tavallista.
Vierasjoukko ei ollut kuitenkaan suuri. Sinne oli
kutsuttu ainoastaan oman pitäjän väkeä.
Ruokasali oli alakerrassa, ja illallisten jälkeen
sattui, etteivät vieraat nousseet yläkertaan, vaan
jäivät alas Märta kreivittären huoneihin, jotka olivat
ruokasalin takana. Ja kreivitär sai käsiinsä
mamseli Marien kitaran ja alkoi laulaa vieraille. Hän
oli hupainen nainen, tuo kreivitär, ja osasi matkia
ketä tahansa. Nyt pälkähti hänen päähänsä
matkia mamseli Marieta. Hän kohotti silmänsä taivasta
kohti ja alkoi ohuella, kimahtelevalla lapsenäänellä
laulaa.
»Flkää nyt, kreivitärly rukoili Marie.
Mutta kreivittärellä, hänellä oli hauskaa, ja
enimmät eivät voineet olla nauramatta, vaikka
tuntuikin surkealta mamseli Marien vuoksi.
Kreivitär otti kapistuslippaasta kourallisen
kuihtuneita ruusunlehtiä, astui traagillisin elein mamseli
Marien luo ja lauloi syvästi liikutetulla äänellä:
»Sa lähdet pois. Tervetuloa taas!
Ole, rakkahin, murheita vailla!
EV unhoita armasta tuttavaas,
joka huokaa Vermelannin mailla,
Sitten riputteli hän ruusunlehdet hänen
päähänsä. Ihmiset nauroivat; mutta mamseli Marie
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
