Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
53
hän ei ole voinut pysyä kotona. Hänenkin täytyy
olla pelastamassa Ekebyn kunniata.
Seikka oli näet semmoinen, että Lövenborg
näki seitsemänneljättä vuotta sitten morsiamensa
hukkuvan Kleara-jokeen, ja siitä pitäen on hänen
pää parkansa usein ollut sekaisin.
Ja kun hän nyt seisoo jokea katsellen, alkavat
hänen vanhat aivonsa tulla yhä sekavammiksi.
Tuo harmaa joki, joka kierii monin pienin,
kimeltävin lainein, on suuri, hopea-suomuinen käärme,
joka väijyy saalista. Nuo keltaiset, korkeat
hiekkaseinät, joiden väliin joki on uurtanut uomansa,
ovat salakuopan seiniä, minkä pohjalla käärme
väijyy, ja leveä maantie, joka kaivaa seinään
aukon ja kahlaa paksua hietikkoa laiturille, mihin
proomut on köytetty, on juuri tuon kauhean
kuolemankuilun ovireikä.
Ja tuo pieni ukko paha seisoo ja tuijottelee
pienin sinisin silmin. Hänen pitkä, valkea tukkansa
huiskii ja pyörii tuulessa, ja hänen poskensa, jotka
usein kukoistavat lempeää ruusunhohdetta, ovat
aivan kauhusta kalvaat. Hän tietää niin varmaan
kuin olisi joku hänelle sanonut, että kohta tulee
joku tuota tietä pitkin ja syöksyy suoraan
väijyvän käärmeen kitaan.
Nyt aikovat kavaljeerit irroittaa köydet ja he
tarttuvat pitkiin kekseihin työntääkseen proomut
virran uomaan, mutta silloin Lövenborg huutaa:
ySeis, sanon minä, seis, Jumalan tähden!y He
arvaavat kyllä, että hän alkaa hassahdella, kun
tuntee proomun heiluvan allansa, mutta he
laskevat kuitenkin heti kohotetut keksinsä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
