Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kuudes luku.
DOVREN NOITA-AKKA.
Nyt kiertelee Dovren noita-akka Lövenin
rannoilla. Siellä hänet on nähty: pieni ja
pyöreäselkäinen oli ollut, nahka-hame yllään, hopeahelainen
vyö vyöllä. Miten hän tulee sudenluolista ihmisten
ilmoille? Mitä se tunturien vanha velho etsii
vihreistä laaksoista?
Kerjäläisenä hän tulee. Hän on ahne, lahjoille
perso, niin rikas kuin onkin. Vuorien vinkaloissa
on sillä vanhalla velholla raskaita valkeita
hopeaharkkoja piilossa, ja mehevillä niityillä kaukana
tunturien helmassa ovat hänen suuret karjansa, hänen
mustat ja kultasarviset lehmänsä. Kumminkin
kiertelee hän täällä tuohivirsussa ja rasvaisessa
nahkapuvussa, jonka kirjava reunaompelus paistaa
vuosisatojen liasta. Sammalta hän polttaa
piipussaan, ja kerjää köyhimmältäkin. Hyi mokomata, -
häpeäisi, kun ei koskaan kiitä, ei koskaan saa
kyllikseen.
Vanha hän on. Milloinkahan loisti nuoruuden
hieno hohde tuossa ruskeassa, laajassa naamassa,
joka kiiltää rasvasta, milloin tuossa latteassa nenässä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
