Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
84
tavat, ja hän pui taas nyrkkiänsä. Ja jokainen
tiesi, että jos hänellä olisi ollut oikeassa kädessään
salamakimppu, olisi hän hurjan iloisena
sinkauttanut salamansa rauhaisaan maahan, ja levittänyt
tuskaa ja kuolemaa niin etäälle kuin olisi voinut.
Sillä nyt oli hän jo totuttanut sydämensä niin
pahaan, ettei hän voinut iloita muusta kuin
kurjuudesta. Vähitellen oli hän itse oppinut
rakastamaan kaikkea rumaa ja viheliäistä. Hän oli
heikkopäisempi hurjinta hullua; mutta tätä ei
kukaan ymmärtänyt.
Puhuttiin sitten maassa kummia. Kerrottiin,
että kun kirkonvartia meni sulkemaan kirkkoa,
katkesi avaimen lehti, sillä kovaksi käännetty
paperi oli tungettu lukkoon. Vartia vei sen
rovastille. Se oli kuten hyvin arvasi, kirjelmä
osoitettu sille muutamalle, joka on siellä toisessa
maailmassa.
Kuiskailtiin, mitä siinä mahtoi olla. Rovasti
oli polttanut paperin, mutta kirkonvartia oli
nähnyt, kun se pirulainen paloi. =Puustavit olivat
paistaneet mustasta paperista kirkkaan punaisina.
Hän ei voinut olla lukematta. Oli lukenut,
sanoivat, että se pannahinen tahtoi hävittää maan
autioksi niin pitkältä kuin Bron kirkontomi näkyi.
Hän tahtoi, että kirkko joutuu metsän pimeyteen.
Hän tahtoi karhut ja ketut asumaan ihmisasun–
noissa. Pellot piti seista viljelemättä, eikä
enemmän koiraa kuin kukkoakaan pitänyt näillä main
kuuluman. Se kehno tahtoi palvella herraansa
tuottamalla jokaiselle turmiota. Semmoista hän
oli luvannut.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
