Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
115
man näköisiksi. Tuossa oli saalista himoava
leijona. Se muuttihe puuteroiduksi naiseksi. Tuossa
oli jättiläinen kuristavin käsivarsin. Hän laskihe
loikomaan kuin uneksiva sfinksi. Muutamat
koristivat valkeata alastomuuttaan kulta-reunaisilla
kaavuilla. Toiset siroittivat poskipunaa lumisille
kasvoillensa. = Siellä oli tasankoja, siellä oli metsiä.
Siellä oli muurilinnoja korkeine torneineen.
Valkoiset pilvet pääsivät kesätaivaan herroiksi. Ne
täyttivät koko sinisen kuvun. Ne saavuttivat auringon
ja hämärsivät sen.
»Oi kuinka kaunista olisi», ajatteli silloin
hurskas taiteilija, jos ikävöivöt henget voisivat nousta
näille tornivuorille, ja ne kantaisivat heitä kuin
keinuvalla laivalla yhä ylemmäksi ja ylemmäksi.»
Ja samassa hän keksi, että kesäpäivän
valkopilvet olivat niitä aluksia, joilla autuaiden sielut
matkaavat.
Hän näki heidät siellä. Siellä seisoivat he
väikkyvillä pilvitöyryillä, liljat kädessä ja
kultakruunu päässä. Avaruus kaikui heidän laulustansa.
Enkelejä lenteli levein, vahvoin siivin heitä
vastaan. Oi, mikä joukko autuaita! Sitä mukaa kuin
pilvet levenivät, tuli näkyviin yhä useampia ja
useampia. Ne lepäsivät pilvivuoteilla kuin
lumpeenkukat umpilammissa. Ne koristivat niitä, kuten
liljat koristavat niittyä. Sitä riemukasta nousua!
Pilvi kohosi pilvensä takaa. Ja kaikki ne olivat
täynnä taivaallisia sotajoukkoja hopea-varuksissa,
kuolemattomia laulajia purppura-reunaisissa
viitoissa.
Tämä taiteilija oli sitten maalannut Svartsjön
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
