Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
140
pienten jyvien ihmeellisiä vaiheita. Nyt heitetään
ne mustaan tuhkamultaan, kivikkoon ja
kannokkoon, mutta ne itävät kyllä ja juurtuvat erämaassa.
Hän ajattelee pehmeitä, heleänvihreitä oraita, jotka
sitten verhovat maan, ja ajatuksissaan hän jo
kumartuu ja silittelee niiden pehmoisia kärkiä. Ja
sitten hän huomaa, miten syksy ja talvi kattaa
nämä heikot, pienet raukat, ja miten ne kuitenkin
ovat tuoreet ja uljaat, kun tulee kevät ja ne saavat
ruveta tosissaan kasvamaan. Sitten ilahtuu hänen
vanha sotilassydämensä, kun hän ajattelee noita
kankeita korsia, jotka seisovat niin suorina, monta
kyynärää korkeina, huippuiset tähkät latvoissa.
Emien pienet untutöyhdöt vapisevat, heteiden ruuti
tupruaa aina puiden latvoihin, ja siten saavat
tähkäpäät huomattavalla taistelulla ja tuskalla
täyttyä pehmeällä, imelällä jyväaineella. Ja kun
sitten viikate viuhtoo, ja oljet kaatuvat, ja varstat
alkavat jyskää niillä, kun mylly saa jauhaa ytimen
jauhoksi ja jauhot paistetaan leiväksi, ah: miten
paljon nälkää tyydyttävätkään silloin nuo jyvät,
jotka ovat tuolla edeltä kulkevassa venheessä.
Sintramin vene laski Gurlitan seutulaisten
venhevalkamaan, ja monet nälkäiset kiiruhtivat venheelle.
Silloin sanoi renki, kuten hänen isäntänsä oli
käskenyt:
yTehtaanpatruuna lähetti nämä maltaat ja
viljat teille, talonpojat. Sanoi kuulleensa, ettei teillä
ole viinaa.»
Silloin tulivat ihmiset kuin hulluiksi. He
ryntäsivät venheelle ja hyppäsivät veteen kiskoakseen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
