Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
139
Se hetki vei Lennart kapteenin kansan sekaan.
Muuten hän olisi kai mennyt kotiinsa ja antanut
vaimonsa nähdä oikeat kasvonsa, mutta siitä
silmänräpäyksestä hän uskoi, että Jumala tarvitsi häntä.
Hänestä tuli silloin Jumalan matkamies, joka toi
köyhille apuansa. Ajan hätä oli suuri, ja paljon
oli kurjuutta, jota viisaus ja hyvyys saattoi
parantaa paremmin kuin kulta ja mahti olisi saattanut.
Lennart kapteeni tuli eräänä päivänä köyhäin
maalaisten luo, jotka asuvat Gurlita-kukkulan
seuduilla. Heillä oli suuri hätä; perunat oli
loppuneet, ja rukiinkylvöä, joka olisi ollut tehtävä
palaneihin murtoihin, ei voitu toimittaa, sillä siementä
ei ollut.
Silloin otti Lennart kapteeni pienen kuutin ja
souti viistoon järven yli Forsiin ja pyysi Sintramia
lahjoittamaan väelle ruista ja perunoita. Sintram
otti hänet hyvin vastaan: hän vei hänet suuriin,
hyvinvarustettuihin vilja-aittoihinsa ja kellareihin,
joissa perunoita oli vielä jäljellä viime vuoden
sadosta, ja antoi hänen täyttää kaikki pussit ja säkit,
mitä hänellä oli matkassaan.
Mutta kun Sintram näki pienen kuutin, ali
hän sitä niin suurelle kuormalle liian pienenä. Tuo
ilkimys kannatti säkit suureen venheesen, joita
hänellä oli monta, ja käski vahvan Maunu renkinsä
soutamaan kuorman järven yli. Lennart kapteenin
ei tarvinnut muuta kuin kuljettaa tyhjää kuuttiaan.
Hän jäi kuitenkin vahvasta Maunusta jäljelle,
sillä renki oli mestari soutamaan ja tavattoman
vahva. Lennart kapteeni nyt uneksii,
soudellessaan kauniin järven yli, ja hän ajattelee noiden
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
