Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
183
ilma jo seudun yllä, hengittää kuin painostava
epätoivo. Ajatukset huimistuivat kuumenneissa
aivoissa. Brobyn papista oli tullut kuivuuden
pahahenki. Talonpojista tuntui kuin tuo vanha saituri
olisi kököttänyt taivaan lähteitä tukkeamassa.
Pian ymmärsi Brobyn pappi kansan
tarkoituksen. Hän ymmärsi, että hänet merkittiin
onnettomuuden aiheuttajaksi. Vihasta häneen antoi
Jumala maan nääntyä. LNaivamiehistö, joka oli
hädässä hirveällä merellä, oli heittänyt arpaa. Hän
oli mies, joka oli syöstävä mereen. Hän koetti
nauraa heille ja heidän oksillensa, mutta kun sitä
jatkui viikon, ei hän enää nauranut. Voi mokomaa
lapsellisuutta! % Mitenkä nuo kuivat tikut voivat
häntä vahingoittaa? Hän tiesi, että vuosikausien
viha etsi purkaumis-tilaisuutta. Mitäpä siitä, hän
ei ollut tottunut rakkauteen.
Moisesta hän ei tullut lempeämmäksi. Hän
oli kukaties halunnut parantua silloin, kun se vanha
neiti kävi siellä; nyt hän ei voinut. Hän ei tahtonut
ruveta väkisin parantumaan.
Mutta vähitellen tuli tuo kasa häntä
mahtavammaksi. Hänen täytyi ajatella sitä aina, ja se
ajatus, jota kaikki hautoivat, alkoi juurtua
hänenkin mieleensä. Se oli kauhein todistus, tämä
kuivien oksien heittäminen. Hän tarkasti sitä kekoa,
luki oksat, joita päivittäin oli tullut lisää. Sen
ajatteleminen levisi ja tunki tieltä kaikki muut
ajatukset. Se keko tuhosi hänet.
Päivä päivältä hänen täytyi yhä lisää
myöntää, että kansa on oikeassa. Hän huononi ja tuli
ikä-kuluksi parissa viikossa. Hän sai omantunnon
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
