Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
213
jota Jumalan itsensä täytyy vaalia? Ennen här on
aina tullut takaisin.»
Niin se etsivä jono on samonnut itäiset metsät,
jotka eroittavat Nygärdin tasangosta. Nyt,
kolmantena päivänä, se matkaa Bron kirkon ohi mäelle
Ekebyn länsipuolisiin metsiin.
Mutta jonon matkatessa kohisee pitkin tietä
ihmetyksen myrsky; aina täytyy jonkun joukosta
pysähtyä vastaamaan kysymyksiin: »Mitä te
hankitsette? Mitä te etsitte?»
»Me etsimme sitä sini-silmäistä, tumma-tukkaista
tyttöä. Hän on mennyt metsään kuolemaan. Hän
on ollut kadoksissa kahdeksan päivää.»
»Miksi hän meni metsään kuolemaan? Oliko
hänellä nälkä? Oliko hän onneton?»
»Puutetta hän ei ole kärsinyt, mutta häntä
kohtasi onnettomuus viime kevänä. Oli nähnyt
sen hullun papin, Gösta Berlingin, ja oli
rakastanut häntä monta vuotta. Fi älynnyt parempaa.
Jumala oli ottanut hänen ymmärryksensä.»
yTosiaankin oli Jumala ottanut häneltä
ymmärryksen, Nygärdin miehet.
»Viime kevännä tuli se onnettomuus. Ennen ei
pappi ollut vilkaissutkaan häneen, silloin oli
sanonut, että tyttö saa ruveta hänen morsiamekseen.
Se oli paljasta leikkiä; pappi laski hänet pois
luotaan, mutta tyttö ei löytänyt enää muualta
lohdutusta. Hän tuli alinomaa takaisin Ekebyhyn. Hän
seurasi papin jälkiä, minne pappi menikin. Pappi
väsyi häneen. Kun hän kävi siellä viimeksi,
usuttivat ne hänen kimppuunsa koirat. Sen jälkeen ei
kukaan ole häntä nähnyt.»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
