Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
282
miten sairas hän oli. Hänet täytyi heti kantaa
konttorirakennuksen vieraskammariin ja panna
vuoteesen. Mutta kynnyksellä hän vielä kääntyi ja
puhui heille:
»Kävi Jumalan myrsky», sanoi hän, vJumalan
myrsky. Minä tiedän nyt, että kaikki on ollut
parhaaksi!»
Sitten suljettiin sairaskammarin ovi, ja he eivät
saaneet enää nähdä häntä.
Kuitenkin on niin paljon puhuttavaa ihmiselle,
joka on kuolemaisillaan. Sanat ihan tunkeutuvat
huulille, kun tietää, että viereisessä huoneessa
makaa toinen, jonka korvat pian iäksi sulkeutuvat.
»Oi, ystäväni, ystäväni», tahtoisi ihminen sanoa,
»voitko sinä antaa anteeksi? Voitko uskoa, että minä
olen sittenkin rakastanut sinua! Miten saattoikaan
käydä niin, että jouduin tuottamaan sinulle surua
niin paljon, vaeltaessamme täällä yhdessä? Ah,
ystäväni, kiitos sinulle kaikesta ilosta, minkä minulle
tuotit!»
Niin tahdotaan sanoa, ja paljon, paljon muuta.
Mutta majurinrouva makasi hehkuvassa
kuumeessa, ja kavaljeerien äänet eivät voineet saavuttaa
hänen korviansa. Eikö hän siis saisi koskaan tietää,
miten he olivat tehneet työtä, miten he olivat
ryhtyneet jatkamaan hänen tekojansa, miten he olivat
pelastaneet Ekebyn maineen ja kunnian? Eikö hän
koskaan saisi sitä tietää?
Kohta menivät kavaljeerit sitten pajaan. Siellä
oli työ ihan keskeytynyt, mutta he heittivät uusia
hiiliä ja uutta takkirautaa uuniin ja varustautuivat
sulattamaan. He eivät kutsuneet seppiä, jotka olivat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
