Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 2. Varustukset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
TIETEELLISIÄ KONEITA.
51
kaan ja siis korkeudenkin mukaan. Minä huomasin tämän
barometrin hyvin mukavaksi ja keveytensä takia varsin
sopivaksi tällaiselle retkelle, jossa elohopeabarometri käy liian
raskaaksi ja hankalaksi kulettaa.
Kuusi fiyörtötermometriä. Nämä ovat niin laitetut, että
ne voi sitoa nuoraan ja sillä huiskuttaa niitä kiivaasti
ympäriinsä ilmassa. Tällä tavoin termometrin kuula tulee niin
runsaan ilmamäärän yhteyteen, että auringonsäteiden vaikutus
siihen on melkeen kadonnut, ja siten voi helposti mitata ilman
lämmön jopa ihan auringon paahteessa.
Kun sitoo hienon vaatteen, esim. harson tahi muuta
sellaista, kuulan ympärille ja kostuttaa vaatteen, niin voi sillä,
vertaamalla kuivaan termometriin, mitata ilman kosteuden.
Minimitermometri ja
Spritcrmometri,
molemmat lahjoja Kroghilta Kristianiasta.
Neljä ankkurikelloa n. s. puolikronometriä. Tavalliset
taskukronometrit eivät juuri sovellu tällaisille retkille, ne kun
muutamissa asemissa pysähtyvät helposti. Muuten meidän
kelloillamme oli huono onni. Yksi putosi maahan ja pysähtyi
kerrassaan; toinen, luultavasti samasta syystä, rupesi käymään
säännöttömästi; kolmas, minun vanha kelloni, heitti käymästä
arvatenkin likaisuuden takia, vaan neljäs kävi hyvästi koko
ajan ja oli erinomainen kello.
Minä luulen, että retkikunta oli instrumentteihin nähden
hyvin varustettu, ja siitä on suurin ansio luettava Kristianian
meteorologisen laitoksen johtajalle, professori H. Mohn’ille.
Väsymättömällä innolla hän toimitti tieteelliset varustuksemme,
ja jos olemme kotia tuoneet jonkin arvoisia havaintoja, niin
on meidän siitä kiittäminen suureksi osaksi häntä.
Professori Petterson, Tukholmasta, pyysi minua ottamaan
mukaani ilmanäytteiden ottamista varten tarpeellisia
laitoksia. Ilma otettiin lasisilintereihin, jotka olivat täydellisesti
ilmattomia ja kiinni sulatetut. Kun ne avattiin, niin täyttyivät
ne luonnollisesti heti ilmalla, ja kun ne nyt uudelleen
huolellisesti sulatettiin kiinni, mikä helposti kävi spriilampulla ja
pu-hallusputkella, jotka olivat sitä varten tehdyt, niin niihin sulettua
ilmaa voi kulettaa minne hyvänsä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
