Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 3. Sukset ja hiihtäminen sekä suksen historia ja kehitys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
7 2
7 2 SUKSET JA HIIHTÄMINEN.
jo on oppinut tietämään minkälainen muoto hyvällä suksella
pitää olla, millaisia parhaat suksiaineet ovat, ja miten on vitsa
väännettävä hyväksi siteeksi. Jokainen tottuu suoriutumaan
omin neuvoinsa. Hänestä kasvaa omatakeinen mies, niin kuin
isänsäkin oli. Niin jatkukoonkin yhä edelleen, ja
harjoitettakoon ja kehitettäköön hiihtotaitoa niin kauan kuin miehiä ja
naisia on Norjan laaksoissa!
Muuten sukset ovat Norjassa ihan välttämättömät
varsinkin metsästykseen talvella, niin kuin koko pohjois
Euro-passa ja Siperiassa, ja siinä ne paraat suksimiehet kehittyvät.
Ennen aikaan oli täällä Skandinaviassa tavallista, että
suurempia eläimiä, niin kuin hirviä ja poroja, ammuttiin talvisin
suksilta. Kun lunta on paksulta, niin hyvälle suksimiehelle
yleensä ei ole juuri vaikea saavuttaa ne ja ampua, kun ne
uppoavat lumeen ja vaivoin pääsevät liikkeelle. Ajo oli
jännittävää, ja se usein kysyi voimaa ja kestävyyttä sekä
hiihtotaitoa.
Nyt, kun nämä eläimet ovat rauhoitetut talven aikana,
niin on tämä ajo tällä tavoin kielletty; vaan vielä sitä
harjoittavat sala-ampujat useissa paikoin Skandinaviaa, erittäinkin
Ruotsissa tasaisemmilla mailla, joissa se on helpointa.
Nyt norjalainen talonpoika käyttää suksia
metsästysretkellä enimmäkseen metsäkanan ammunnassa ja
ansoillapyyn-nissä tuntureilla. Se on rauhallisempaa eikä kysy siinä
määrässä ponnistuksia, vaan silläkin on viehätyksensä. Tuntureilla
liikkuminen talvella, kun pajupensaat ovat painuksissa lumen
alla, ja metsäkanat niin valkeita, että niitä töintuskin erottaa
ympäristöstään, lentelevät ja kaakottavat koivikkorintuuksilla,
panee helpommin ja vapaammin hengittämään, kun silmä
yltä-ympäriinsä näkee vain valkoisen aavikon. Ja sitte kun kiitää
pyssy ja saalis selässä tulista vauhtia pitkiä, aukeita rintuuksia,
niin se panee veren vilkkaammin virtaamaan.
Norjalainen talonpoika käyttää myös suksia jäneksen
kiertämiseen talvella, ja joskus hän hakee karhun pesänkin, tahi
kun lumi on pehmyttä, niin hän ajaa ilvestä, ahmaa, karhua,
joka sattumalta on pelotettu pesästään. Ja lappalaisilla on
hyvin tavallista, että nuoret ja vanhat lähtevät suksilla ajamaan
pahinta vihollistaan, sutta, kunnes voivat ampua tahi
suksisauvalla tappaa sen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
