Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 3. Sukset ja hiihtäminen sekä suksen historia ja kehitys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
SUKSEN KEHITTYMINEN LUMIKENGÄSTA.
71
jotka suuren leveytensä ja verrattain vähäisen pituutensa kautta
muistuttavat lumikenkämuotoa.
Kuta idemmäksi tulemme Siperiassa, muuttuu suksi,
kapteeni A. Jacobsenin kertomuksen mukaan, sitä lyhemmäksi ja
leveämmäksi. Kaukaisimpana idässä, goldeilla ja giljakeilla ovat
sukset ainoastaan i,40—1,60 m. pitkät ja 16 sm. leveät. *)
Pituus-ja leveyssuhteet ovat siis noin 9:1. Harppaus pitkiin
nahka-pohjaisiin lumikenkiin ei itse asiassa ole suuri, kaikissa
tapauksissa ei suurempi kuin esim. trondhjemilaisiin tahi
österdalilai-siin suksiin, joissa pituus- ja leveyssuhde on 30:1.
Hämmästyttävän todistuksen siitä, miten pieni harppaus on lumikengän
ja suksen välillä, saa katsellessa niitä kuvia, joita on
Nordenskiöldin Vegaretkessä lumikengästä ja suksesta, joita
tshuktshi-laiset käyttävät. Vaihto toisesta muodosta toiseen ei ole suuri:
tee lumikenkä yhtenäisestä puusta, pohjaa nahkalla, niin suksi
on valmis.
Kun mennään Amerikan puolelle Behringin salmea, niin
tavataan Alasjak-indianeilla pitkiä, kapeita lumikenkiä, jotka
ovat jonkun verran tshuktshilaisten suksien näköisiä ja
huomattavasti muistuttavat lyhyviä ja leveitä suksia, joita
tavataan useilla itä Siperian kansoilla. Sitä vastoin suksia ei tavata
amerikkalaisilla kansoilla, jollei viime aikoina ole viety.
Miten tämä indialaisen lumikengän kaventuminen ja
pi-tentyminen on selitettävä, siitä en uskalla nykyään lausua
minkäänlaista arvelua.
Länteen päin kulkiessa Siperiassa huomaa — Jacobsenin
mukaan — suksien usein muuttuvan pitemmiksi ja
muodoltaan europpalaisten suksien kaltaisiksi. Berlinin
kansantieteel-lisessä museossa on samojedilainen suksipari, jotka on pohjattu
hylkeennahkalla ja jotka kapteeni Jacobsenin mittauksen
mukaan ovat 2,2 m. pitkät 15 sm. leveät. **)
*) Berlinissä kansantieteellisessä museossa on pari goldilaisia suksia. Ne
ovat, Jacobsenin mukaan, i,4äJm. pitkät ja 16 sm. leveät. Ne ovat petäjästä,
pohjatut poron koipinahkalla. Varpaallinen on leveä, hylkeennahkaa, ja leveä
kannantakanen. Keulasta ne ovat vähän taivutetut, vaan kannasta ainoastaan hiukan.
**) Kapteeni Jacobsen muutamassa kirjeessä minulle selittää niistä: „Ne
ovat pohjatut hylkeennahkalla. Päläksestä lähtee keulaan ja kantaan päin matala
selkä. Keula on melkoisesti taivutettu."
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
