- Project Runeberg -  Suksilla poikki Grönlannin /
201

(1896) [MARC] Author: Fridtjof Nansen Translator: Teuvo Pakkala - Tema: Exploration, Greenland
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 11. Pohjoiseen pitkin rantaa. Eskimolaisia

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

PUISORTOK.

20i

vaikka ovatkin kirjoitetut muistin mukaan vuosikausi sen
jälkeen, ovat osaksi niin samaa kuin minun muistoonpanoni, jotta
en voi huvikseni olla panematta tähän otetta:

»Syödessämme kuulemme äänen, joka oli kuin ihmisääni;
vaan me luulimme, että korppi se huuti. Muutamat meistä
luulivat, että kaakkuri se huusi. Minä otin silloin kiikarin ja
juoksin muutamalle vuoren kukkulalle ja katselin kiikarilla.
Silloin näin jotakin mustaa liikkuvan jäässä. Silloin huusin
minä: »tuolla kaukana on kaksi miestä jäällä.» Nansen tuli
myös juosten ja katsoi kiikarilla. Me kuulimme heidän
laulavan pakanallisia psalmejaan, ja me huusimme heille. He
kuulivat huutomme heti ja soutivat meidän luo, eikä viipynyt
kauan ennen kuin olivat meidän luonamme. Kun he tulivat
lähemmäs, kumarsi toinen syvään koko ruumiillaan, ja kun he
tulivat rantaan, otti kumpainenkin kajakin käsiinsä ja nousi
maalle. Kun he tulivat lähelle meitä ammuivat he molemmat
niinkuin lehmät: iöö, iöö! joka merkitsi, että he ihmettelevät,
mitä miehiä me olemme. Me koetimme puhella heidän
kanssaan, vaan emme ymmärtäneet sanaakaan heidän kieltään.»

Jälkeenpäivällisen 6 aikaan heräsin ja kiiruhdin heti ulos
teltasta katselemaan jäitä. Tuuli lujanlaisesti maalta, ja jää oli
vielä harvempaa kuin ennen. Näytti siltä, että pohjoisessa päin
oli hyvä kulku ja minä herätin toiset.

Pian olimme veneissä ja laskimme tuota niin pelättyä
Puisortokia kohti niin selvää väylää, että tähän asti emme
olleet vielä sellaista kulkeneet. Minua pelotti myötäänsä, että
se huononee etempänä, ja sen vuoksi joudutimme; vaan se ei
huonontunut. Tämä jää täällä oli vain pienempiä ja suurempia
lohkareita, »vasikkajäätä», ja tällaista jäätä on tavallisesti paljo
parempi kulkea kuin meren jäätä puuveneillä, joita eivät jään
reunat puhko niinkuin nahkaveneitä. Se pahimmin esti meitä,
kun muutamin paikoin vesi telien välissä oli täynnä pientä,
murskautunutta jäätä.

Suuremmitta esteittä tulimme jäätikön ohi, soutaen useat
kerrat läheltä sen korkeita pystöjyrkkiä seiniä, joissa näkyy
kaikki jäätikköjään sinivärit, tummimmasta sinisestä railoissa
vaaleimpaan maitosiniseen sileissä seinissä ja jäätikön päällä,
jossa vielä muutamin paikoin on lunta.

Minkävuoksi tämä jäätikkö oikeastaan on niin pelottava,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Apr 12 01:12:32 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/gronlannin/0209.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free