Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 16. Tietomme Grönlannin sisämaasta ja aikuisemmat yritykset sisämaanjäälle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2 78 AIKUISEMMAT YRITYKSET.
jotta nämä tässä sekä muissa tilaisuuksissa voivat olla
tuntomerkkeinä.» Totta tosiaan, varsin hauska esimerkki siitä, mitä
hullutuksia kamarimaantieteilijäin johtama siirtokuntapolitiikka
voi synnyttää.
Egedellä oli kuitenkin järkeä vastata, että hän tätä
tutkimusta ei katsonut voivansa suorittaa miksikään hyödyksi.
Kartat eivät nimittäin olleet tarkkoja, hän siinä piirissä, jossa
oli kulkenut, oli huomannut niissä paljo virheellisyyksiä. Sitä
paitse aijottu maaretki korkeiden vuorien ja lumen ja jään
peittämien tunturien takia olisi varsin vaivaloinen.
Sittemmin, sen mukaan kun matkailtiin ympäriinsä ja
nähtiin enemmän luontoa, samalla kun opittiin paremmin
ymmärtämään, mitä alkuasukkaat kertoivat maasta, saivat
Grönlannissa asuvat europalaiset oikeampia käsityksiä sisämaasta.
Jo pari vuotta sen jälkeen (1727) näkyy muutamasta kirjeestä,
joka on kirjoitettu Godthaabista, että siellä oli se käsitys, että
Grönlannissa maanselkää tahi keskustaa pitkin, etelään ja
pohjoiseen, kulkee »kauhea jää- tahi jäällä peitetty tunturi».
Varsin omituisena seikkana mainittakoon, että jo
seuraavana vuonna (1728) heräsi ajatus, joka vasta 1888 oli toteutuva,
että joukko reippaita norjalaisia miehiä, jotka olivat tottuneita
metsästämään tuntureilla suksilla talvella, voisi tutkistella osan
maata kaikille suunnille.
Tästä kun näkee, miten järkevä käsitys sisämaasta syntyi
useammalla taholla, niin hämmästyttää kovasti, että 1728
Grönlannin ensimmäinen ja viimeinen kuvernöri, majuri Claus
En-wold Paars, sai määräyksen »ettei saanut ahkeruutta tahi
vaivoja säästää tahi vastuksien antaa itseään pelottaa, vaan
kaikilla ajateltavilla tavoin oli koetettava tietä tahi toista kulkea
poikki maan mainittuun Österbygdiin tutkimaan, eikö siellä
vielä ollut vanhojen norjalaisten jälkeläisiä, mitä kieltä he
puhuvat, ovatko vielä kristityitä vai pakanoita, ja millainen
hallitus heillä on, ja minkälaiset elintavat.» Paarsin oli vielä
»oikein merkille pantava maan luonto; onko siellä metsiä,
heinämaita, kivihiiltä, mineraleja tahi muuta sellaista; onko siellä
hevosia, nautakarjaa tahi muita ihmisille hyödyllisiä eläimiä».
Retkikuntaa varten lähetettiin Tanskasta 11 hevosta, yksi
kapteeni, yksi luutnantti.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
