Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 16. Tietomme Grönlannin sisämaasta ja aikuisemmat yritykset sisämaanjäälle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2Q8
2Q8 AIKUISEMMAT YRITYKSET SISÄMAAN JÄÄLLE.
on fysillinen mahdottomuus, että suuren mannermaan sisämaa
olisi jään peitossa sellaisissa ilma-alasuhteissa, jotka vallitsevat
maapallollamme eteläpuolella 8o° p. 1.; vieläpä, »mitä
Grönlannin sisämaahan tulee, on helppo osoittaa, että siellä ei voi olla
olemassa jäätikön muodostumiselle välttämättömiä ehtoja, jos
ei maan pinta hiljalleen kohoa niin hyvin länsi- kuin
itärannalla keskustaa kohti ja sen merenpinnan yläpuolella olevalla
osalla ole siis limppumainen muoto, jonka sivut vähitellen ja
säännöllisesti viettävät mereen«.
Perustelu, joka Nordenskiöldin johti tähän
hämmästyttävään päätökseen, oli se, että jäätikkömuodostumisen olemassa
olo edellyttää määrätyn sademäärän; vaan sellaista ei
Grönlannin sisämaassa voi olla, sillä kaiken, ympärillä olevasta
merestä tulevan ilman, jonka olisi kuletettava sadetta mukanaan,
on täytynyt ensin kulkea korkeiden rannikkotunturien yli, ja
niitä myöten noustessaan kylmentyä matalemmassa
ilmanpai-nossa ylhäällä ja siis luovuttaa suurimman osan kosteudestaan.
Vaan samalla kun tämä kosteus irtautuu, niin sidottu
lämmin-kin vapautuu ja ilma lämpenee. Mutta laskeutuessaan toiselle
puolen rannikkotunturia, se alentuessaan korkeampaan
ilma-painoon yhä lämpenee sitä mukaa ja samassa suhteessa kuin
se noustessaan kylmeni. Tällä tavoin se, aivan kuin tunnettu
Föhn-tuuli Sveitsissä, on sisämaan laaksoissa kuiva ja lämmin
tuuli.
Kosteat merituulet Grönlannissa olisivat siis pakotetut
ir-tauttamaan kosteutensa, tavallisesti lumen muodossa tuntureilla
pitkin rantaa; jota vastoin kaikkien tuulien, jotka tulevat
sisämaahan, tulipa sitte idästä, lännestä, etelästä tahi pohjoisesta,
täytyy olla kuivia ja verrattain lämpimiä, jollei maan
orogra-iinen rakenne ole kerrassaan toisellainen kuin kaikkien muiden
maiden maapallollamme. Sademäärä senvuoksi sen sisämaassa
ei voine olla niin runsas, että se riittäisi ylläpitämään alituista
maajäätä.
Tämä perustelu olisi osaksi oikeutettu, jos tässä olisi
kysymyksessä kaikilta tahoilta korkeilla rantatuntureilla
ympäröity maa, jonka keskusta olisi tasainen ja verrattain matala.
Vaan suurempaa sellaista maata tuskin on, ja vähimmän
kaikista voi Grönlantia ajatella sellaiseksi. Minun täytyy
päinvastoin olla ihan samaa mielipidettä kuin Nordenskiöld, kun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
