Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 18. Suuntamme muutetaan Godthaabia kohti. — Ilmanala ja lumisuhteet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
LÄMPÖSUHTEITA.
335
vänä ollut ihan pilvettynyttä taivasta. Lumisateellakin, jota
usein oli, oli ilma harvoin niin sakea, ettei olisi auringon
nähnyt häämöittävän. Lumi, jota satoi, oli aina hienoa ja oli
enemmän huurteen kuin sellaisen lumen näköistä, johon Europassa
olemme tottuneet.
Kun aurinko paistoi tämän huurulumen läpi, niin
muodostui aina renkaita auringon ympärille ja nämä samoin kuin
auringonsapet ja näiden säteet auringon läpi j. n. e. olivat niin
muodoin, niin kauan kuin olimme Grönlannin sisämaalla,
melkein jokapäiväisiä ilmiöitä. Kun aurinko lähestyi horisonttia
niin paljon, että osa rengasta tuli horisontin alle, muodostui
kirkkaita päivänsappeja niihin pisteisiin, joissa auringon rengas
leikkasi lumikentän reunaa, samalla kolmas päivänsappi
muodostui lumikentän reunaan suoraan auringon alle.
Pakkanen kävi yhä ankarammaksi, kuta sisemmäksi maata
tulimme. Kun ilma oli jotakuinkin kirkas, oli auringolla
kuitenkin melkoinen voima, ja puolenpäivän aikaan se jonkun
hetken paahtoi niin, että se oli vaivaksi, Elokuun 31 p:nä on
päiväkirjassani sanottu, että niinä päivinä aurinko paistoi niin
lämpöisesti, että lumi nuoskeutui, että kelkat luistivat raskaasti
ja meillä jalat kastuivat. Kun iltapuoleen taas kylmi, niin
kelkat tietysti luistivat helpommin, vaan jalkain juttu oli
pahempi, sai olla hyvin varuillaan etteivät päässeet paleltumaan.
Usein sattui niin, että kun illalla kengät riisuttiin, niin ne
olivat jäätyneet sukkiin kiinni.
Edempänä ei aurinko jaksanut nuoskeuttaa lunta, vaan
sillä oli kuitenkin melkoinen voima sillä korkeudella, jossa
olimme ja jossa ilma siis oli ohut ja verrattain pieni osa sen
lämpösäteistä imeytyy ilmakehään. Esimerkkinä auringon
vaikutuksesta mainittakoon muun muassa, että syyskuun 1 p:nä
spriilämpömittari, joka pantiin aurinkoon, osoitti -f" 29,5° C,
samalla kertaa oli ilman lämpö — 3,6° C (kiertolämpömittarilla
mitattu). Yöllä meillä oli ollut — 160 C.
Syyskuun 3 p:nä osoitti spriilämpömittari, kun se puolen
päivän aikaan pantiin kelkalle aurinkoon, -{-31,5° C,
kierto-lämpömittari samaan aikaan näytti — n° C.
Tämä suuri lämpöero auringossa ja varjossa johtuu
tietysti lämmön suuresta haihtumisesta, ohuessa, kuivassa ilmassa,
joka on tällä korkeudella merenpinnasta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
