Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 22. Meriretki purjevaateveneellä. — Tulo Godthaabiin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
SVERDRUP MÄSSÄÄ.
Frederiksen istuivat syömässä herkullisessa pöydässä, jossa oli
lämpimiä, paistetuita riekkoja, läskiä ja paljon muuta. Minä
pahoilin, että hän oli ehtinyt jo syödä eineen, kun olin toivonut,
että saisimme syödä yhdessä. Siihen ei ollut mitään estettä,
arveli Sverdrup; tämä oli nyt hänen ensimmäinen eineensä,
vaan niin hyvän asian voi uudistaa toisenkin kerran. Hän on
heti valmis ryhtymään uudestaan eineelle. Ja niin hän tekikin
ja söi toisen eineen meidän toisten kanssa.
Tätä tapaa muuten jatkoi Sverdrup: hän söi ensin
Frede-riksenin luona ja sitten siirtokuntatoimitsijan luona ja sillä
tavoin siis kaksinkertaiset ateriat. Kolmena päivänä kävi hyvin,
vaan sitte ei vatsa kestänyt enään, ja hänen täytyi maata
puolipäivää. Muuten viipyi kauan aikaa, ennenkuin kukaan
meistä tunsi oikein kylläksi syöneensä ja alkoi syödä niin kuin
muut ihmiset.
Syyskuun 4 p:nä puolipäivän aikaan onnistuttiin vihdoin
tapaamaan mies, joka arveltiin sopivaksi sanan viejäksi etelään
ja joka oli halukas ottamaan asian toimittaakseen. Hänen
nimensä oli David ja hän oli Uudesta Herrnhutista. Hän menisi
20 peninkulmaa etelämpänä olevaan Fiskerncesiin ja sieltä
hankkii kajakkimiehiä, jotka toimittavat postin edelleen. Minä
lupasin hänelle, että jos sana ehtisi Fox’iin, niin hän sekä
toiset kajakkimiehet saisivat ylimääräisen palkkion.
Minä kiireessä kirjoitin kirjeen Ivigtutin kryolitilouhoksen
johtajalle, joka yhtiö omistaa Fox’in, ja toisen kirjeen laivan
kapteenille. Näissä kirjeissä pyysin, että laiva tulisi noutamaan
meitä Godthaabista, viedäkseen meidät kotia, jos jotenkaan
voitiin se tehdä. Syynä, minkä vuoksi sitä esitin, sen sijaan
kuin olisin pyytänyt kapteenia odottamaan meitä Ivigtutissa,
kunnes ehtisimme sinne, oli se, että sellaisilla huonoilla ilmoilla
oli mahdotonta laskea, miten kauan aikaa meni toisten
noutamiseen Ameralikvuonosta ja sitte venematkalla Ivigtutiin.
Laiva voittaisi aikaa tulemalla itse meitä hakemaan.
Sen tapauksen varalta, että kajakkiposti ehtisi Fox’iin,
vaan tämän olisi pakko mennä meitä noutamatta, kirjoitin
muutamia rivejä valtioneuvos Gamelille, kertoen tulomme ja
muutamin piirtein retkikunnan matkasta. Sitä paitse sai
ka-jakkimies samallaisen kirjeen Sverdrupilta hänen isälleen.
Kajakkimies lupasi lähteä matkalle heti jälkeen puolisten.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
