Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
10
taman murenan pari tuntia ennen laivasta lähtöä,
— niin kävi luonnon vaatimus minussa niin
valtavaksi, ett’en malttanut olla sitä osoittamatta.
Arvatenkin vastoin kaikkea säädyllisyyttä minä
pistin monta kertaa sormen suuhuni, tietää
antaakseni hänelle, että minä tahdon ruokaa.
IHurgo (se oli tuon korkean herran nimi, niin-
kuin sittemmin sain tietää, käsitti minun merk-
kini vallan hyvin. Hän astui lavalta alas ja
käski nostaa useampia tikapuita kummallekin
puolen minua. Satakunta miestä nousi niitä
myöten minun päälleni, astuen minun suuni
eteen, käsissään korit täynnä lihaa, jotka keisari
oli lähettänyt, heti ensimmäiset viestit minusta
saatuansa. Siinä oli monenkin eläimen lihaa,
sen huomasin, mutta en osannut niitä mausta
erottaa. Hyvin ne oli keitetty ja paistettu ne
palaset, mutta pieniä olivat kuin sirkan siivet.
Pistin niitä suuhuni pari kolme yhtaikaa ja
samoin kolme pyssynluodin kokoista leipää ker-
rassaan. Lisää he kantoivat, minkä ennättivät,
kummastellen ja ihmetellen senkin tuhannella
tavalla minun kokoani ja ruokahaluani. Ilmoitin
heille sitten muilla merkeillä, että minua janottaa.
Ruuan menekistä päättäen he arvasivat, ett’ei
minulle vähät juomatkaan riitä, ja niinpä he,
älykästä väkeä kun olivat, toivat varsin vikke-
lään kaikkein suurimman viinitynnyrinsä, vie-
rittivät sen kämmenelleni ja puhkaisivat poh-
jan. Minä join sen yhdellä kulauksella, eikä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
