Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1009
Vihdoin hän uskalsi ottaa minut kiinni takaa-
päin peukalonsa ja keskisormensa väliin ja nosti
minut noin kolmen yardin päähän silmistään,
paremmin nähdäkseen minut. Minä arvasin
hänen tarkoituksensa, ja kaikeksi onneksi oli
minussa sen verran mielenmalttia jäljellä, ett’en
ruvennut rimpuilemaan hänen kynsissään tuolla
kuusikymmentä jalkaa’korkealla maasta, vaikka
hän nipistikin minua aika lailla kupeista. Muuta
en uskaltanut tehdä kuin nostaa silmät ylös
aurinkoa kohti, panna kädet ristiin rukoilevaan
asentoon ja lausua muutamia sanoja nöyrällä,
surumielisellä äänellä, niinkuin sellaisessa tilassa
sopiva oli. Pelkäsin näet joka hetki hänen pais-
kaavan minut maahan, niinkuin mekin pais-
kaamme kuolijaksi inhottavan eläimen.
Kaikeksi onneksi hän näkyi kuulleen ääneni
ja alkoi uteliaana katsella minua, ihmetellen, että
minunmoiseltani olennolta lähtee oikeita sanoja,
vaikk’ei hän ymmärtänytkään niitä. Minä rupe-
sin uikuttamaan ja itkemään, käännellen päätäni
puoleen ja toiseen, siten osoittaakseni hänelle,
kuinka hirmuisen kipeätä minun tekee olla hänen
hyppysissään. Hän näkyi käsittävän minut, ja
kantoi minut nuttunsa helmassa isäntänsä luo,
tuon samaisen miehen, jonka ensiksi olin näh-
nyt, ja joka oli muuan varakas farmari eli tilan-
vuokraaja.
Heidän puheistaan minä käsitin, että renki
ensi työkseen kertoo isännälleen, missä ja miten
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
