Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
110
hän oli minut löytänyt. Senjälkeen otti isäntä
pienen oljenkorren palasen — se oli taval-
lisen kävelykepin kokoinen — ja kohotti sillä
nuttuni liepeitä ylös: luuli kaiketi sitä jonkin-
laiseksi luonnon antamaksi verhoksi. Hän pu-
halsi syrjään hivukset kasvoiltani, nähdäkseen
ne selvemmin. Sitten hän kutsui väkensä ympä-
rilleen ja tiedusti — niinkuin jälkeenpäin sain
tietää — onko kukaan koskaan niityillä tai pel-
loilla mointa olentoa nähnyt. Varovasti hän
sitten pani minut maahan ja asetti seisomaan
nelin kontin, mutta minä nousin heti pystyyn
ja läksin astumaan edestakaisin, näyttääkseni
heille, ett’ei minulla ole aikomustakaan lähteä
karkuun. He asettuivat kykkysilleen minun ym-
pärilleni, paremmin nähdäkseen. Minä puoles-
tani otin hatun päästäni ja kumarsin syvään
farmarille, lankesin polvilleni, nostaen silmät
ja kädet ylös, ja puhuin muutamia sanoja niin
lujaa kuin jaksoin. Otin sitten taskustani kuk-
karon, jossa oli kultarahoja, ja ojensin sen nöy-
rästi hänelle. Hän pani sen kämmenelleen, nosti
silmilleen, nähdäkseen, mikä se on, ja käänteli
ja väänteli sitä kaikille puolin nuppineulalla,
jonka oli ottanut hihastaan, mutta ei päässyt
asian perille. Minä viittasin häntä silloin pane-
maan kätensä maahan ja puistelin rahat kukka-
rosta hänen kämmenelleen. Siinä oli kuusi
Espanjan kultarahaa, neljän pistolin arvoinen
kukin, ja pari kolmekymmentä pienempää rahaa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
