Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
142
minä häntä senjälkeen koskaan enää nähnyt.
Siitä minulle suuri mielihyvä, sillä ei sitä osaa
niin sanoa, mitä kaikkia koukkuja tuommoinen
häijy hirtehinen saattaa keksiäkään.
Oli hän jo kerran ennenkin tehnyt minulle
aika kepposen, joka pani kuningattaren väkis-
tenkin nauramaan, mutta suututti häntä samalla
niin, että hän jo sillä kertaa olisi karkoittanut
kääpiön pois hovista, ellen minä jalomielisenä
miehenä olisi pelastanut häntä. Kuningatar oli
näet ottanut lautaselleen paistista luun, kover-
tanut siitä ytimen ulos ja asettanut luun jälleen
pystyyn vadille. Kääpiö käytti hyödykseen sitä
silmänräpäystä, jolloin Glumdalclitch oli aska-
roimassa toisen pöydän ääressä ja hyppäsi jakka-
ralle. Siitä hän sieppasi minut molempiin kä-
siinsä, puristi minulta jalat yhteen ja pisti minut
onton luun sisään vyötäisiä myöten jalat edeltä.
Ja siinä minä nyt olin kiinni ja mahdoin
näyttää peräti naurettavalta. Kului luullakseni
kokonainen minutti, eikä kukaan huomannut,
mitä tapahtunut oli, sillä huutamaan minä en
ruvennut; se ei olisi ollut lainkaan arvoni mu-
kaista. Koska kumminkin ruhtinaitten ruuat
harvoin kannetaan kuumina pöytään, niin eivät
minun raajani tuossa sentään sen pahempaa vam-
maa saaneet. Sukat ja housut ne vaan tulivat
sen siivoiseksi. Minun pyynnöstäni ei kääpiö saa-
nut muuta rangaistusta kuin kelpo selkäsaunan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>