Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
152
nyt rakeet pieksivät minua yli koko ruumiin,
niinkuin olisi minua tennis-palloilla pommitettu.
Nelin ryömin pääsin vihdoin pensaan alle suo-
jaan, mutta ruumis oli minulla niin yltyleensä
täynnä pahkoja ja kuhmuja, etten kymmeneen
päivään kyennyt lähtemään ulos. Eikä tämä
ole kumma eikä mikään, sillä koska luonto on
laittanut siellä kaikki samassa suhteessa, ovat
rakeetkin siellä 1800 kertaa suuremmat kuin
Europassa. Ihan minä ne punnitsin ja mittasin.
Oli minulle sattua pahempikin seikka samassa
puutarhassa. Pikku-muori oli pannut minut taval-
liseen paikkaan, niinkuin välisti pyysin, saadak-
seni rauhassa mietiskellä kohtaloani. Lipas oli
jätetty kotia. Itse hän oli opettajattarensa ja
tuttavainsa kanssa mennyt kävelemään puutar-
han toiseen päähän, niinkin kauas, ett’ei voinut
enää minua nähdä eikä kuulla. Tuleepa tuosta
äkkiä puutarhurin valkoinen lintukoira puutar-
haan, vainuaa jotain outoa ja rientää suoraa
päätä minua kohti. Muitta mutkitta se sieppaa
minut niskasta hampaisinsa, kantaa retuuttaa
minut isäntänsä luo ja laskee, häntäänsä heilu-
tellen, maahan. Kaikeksi onneksi oli köira niin
hyvin opetettu, ettei se tehnyt minulle mitään
vahinkoa, ei edes repinyt vaatteitakaan. Mutta
puutarhuri, joka tunsi minut varsin hyvin ja oli
sangen ystävällinen minulle, säikähti pahanpäi-
väiseksi, otti minut molempiin käsiinsä ja ky-
syl, kuinka minä jaksan. Minä olin niin häm-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
