Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
163
puolellani. Minä kerroin hänen majesteetillensa,
ett’ei meillä Europassa ole apinoita, paitsi muu-
tamia, joita sinne tuodaan nähtäviksi muista
maista, nekin niin pieniä, että kymmenkunnan
minä niitä ainakin korjaisin, jos uskaltaisivat
kimppuuni käydä. Mitä taas tähän hirvittävään
eläimeen tulee, jonka kanssa täällä olin tekemi-
sissä (sehän oli suuri kuin hyväkin norsu), jos
vaan säikäykseltäni olisin hoksannut vetäistä
miekkani, niin (ja tätä sanoessani minä katsah-
din uljaasti ja lyödä lapautin kahvaa) kyllä minä
olisin pannut semmoisen merkin sen käpälään,
että suuremmalla kiireellä se olisi kamaristani
lähtenyt kuin oli sinne tullut. Tämän kaiken
minä sanoin niin vakavalla äänellä kuin konsa-
naankin mies, joka luulee rohkcuttansa epäiltä-
vän. Puheestani ei kumminkaan ollut sen val-
tavampaa vaikutusta kuin että läsnäolijat purs-
kahtivat nauramaan, mikäli nimittäin kunnioituk-
sesta majesteetia kohtaan uskalsivat.
Joka päivä minusta aina joku hassu juttu
hovissa kerrottiin. Glumdalclitch rakasti minua
kyllä aivan sanomattomasti, mutta hänessäkin
oli niin paljo veitikkaa, että aina kertoi kunin-
gattarelle minun pienimmätkin hupsutukseni, jos
vaan luuli niitten huvittavan hänen majestee-
tiansa. Kerran oli Pikku-muori hiukan huono-
vointinen ja läksi kotiopettajattarensa kanssa
maalle tunnin -matkan päähän, noin 30 penin-
kulmaa kaupungista. He astuivat vaunuistansa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
