Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
176
josta yhden ainoan tunnin kuluessa olin joutu-
nut niin kauaksi! Täytyy sanoani, että kesken
omaa kovaa kohtaloani surkuttelin Pikku-muori
raukkaa, hänen tuskaansa minun katoamiseni
tähden ja kuningattaren suuttumusta. Pikku-
muori parka menettää nyt kuningattaren suosion
ja sen kautta onnensakin.
Tuskin on monikaan matkustaja ollut niin
tukalassa tilassa kuin minä. Odotin vaan, millöin
lippaani särkyy palasiksi taikka ensimmäinen
tuulenpuuska tai aalto kaataa sen kumoon. Jos
olisi yksikin ruutu mennyt rikki, olisin ehdotto-
masti ollut kuoleman oma. Huomasin kyllä vettä
tirsuvan muutamista halkeamista, mutta ne kun
eivät olleet suuria, koetin ne täppiä niin hyvin
kuin osasin. En jaksanut nostaa irti lippaan
kattoa, niinkuin muulloin, enkä päästä istumaan
ylälaidalle, missä olisi edes ollut helpompi
tulla toimeen kuin tässä — en mä paremmin
sano — vankikopissa. Mutta — ajattelin sitten,
— vaikka tässä vielä ehjänä säilyisikin päivän
tai pari, niin vilu ja nälkähän minusta sitten
kumminkin lopun tekee! Neljä pitkää tuntia
kesti tätä tällaista tilaa, ja jo minä toivoin, että
viimeinen hetkeni pian löisi.
Olen jo ennen maininnut, että lippaan taka-
seinässä oli kaksi ripaa, joitten läpi oli pujo-
tettu nahkainen hihna palvelijan sitoa vyötäi-
siinsä. kiinni, noustessaan minun kanssani rat-
saille. Nyt tässä epätoivoisessa tilassani kuulin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
