Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:r 9 - N:r 9 ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
211
usein ladotut päin mäntyyn. Niihin on sekotettu antiquat ja
fraktuurit sekaisin, käytetty senkin seitsemää lajia kirjaimia ja
tavallisesti kaikki järjestetty siten, että se tekee katsojan silmään
mitä ikävimmän vaikutuksen. Sanomalehtilatoukseen yleensä
pannaan niin vähän arvoa, ettei sitä painotuotteiden lajia juuri
usein jidkisesti arvostella. Mutta kokemus on usein osoittanut,
että maaseutupainoissa. varsinkin semmoisissa joissa melkein
ainoana työnä on sanomalehti, ladotaan artikkelirupriikit paljoa
aistikkaammin kuin pääkaupungissa ja maaseutulatojat usein
arvostelevat pääkaupungin latojien taitoa juuri pääkaupungin
sanomalehtien artikkelirupriikkein latomisesta. — Maaseudulla saapi latoja
latoa artikkelien rnpriikit mielensä mukaan: mutta toisin on
asianlaita pääkaupungissa. Sanomalehtien toimittajat täällä eivät luota
latojiensa taitoon edes sen vertaa, että uskoisivat rupriikin
latomisen yksinomaan heille. He nimittäin itse määräävät jokaisen
sanan millä se ja se on ladottava, minkälainen viiva sen alle on
tuleva j. n. e. Ja latojaparka usein on pahemmassa kuin pulassa
latoessaan rnpriikkia. johon toimittaja on sorkkinut »riitingi»
valmiiksi. Useinkin on rupriikki määrätty niin tavattoman suurilla
kirjaimilla, että se — varsinkin jos ei mahdu yhdelle riville —
tekee silmään mitä epämiellyttävimmän vaikutuksen.
Sanomalehtilatojan asema jo itsestään on semmoinen, ettei
hän saa taitoansa siinä kehittää. Hänen työnsä on ikävyyteen
asti yksitoikkoista ja koneellista, mutta toimittajat tahtovat heiltä
riistää ainoankin vaihtelevaisuuden. Jos herrain toimittajain
typo-graafinen aisti olisi hiemankaan enemmän kehittynyt, niin he
varmaan itsekin huomaisivat, että tekevät väärin määrätessään
latojille sääntöjä, jotka sotivat jo ammatin alkeisvaatimuksia ja
latojain omaa vakaumusta vastaan.
* »
#
Se nyt ei ole uutta, että Oulussa löytyy eripuraisuutta.
Ainahan sitä siellä on ollut ja taitaa tulla olemaan niin kauvan
kuin maailmaa seisoo. Ja jos maailma seisoo satatuhatta vuotta,
niin Oulussa löytyy eripuraisuutta satatuhatta vuotta. Tämä
eripuraisuuden tuoksuava yrtti on puhjennut taasen näkösämmälle
Oulun faktorien (ei faktoriklubin) kesken. Löytyi nimittäin
kaupungin neljästä faktorista eräs räin ajattelematon hutilo, joka
uskalsi ehdotella toisille papoille, että eiköhän ruvettais
supistamaan tuota tavatonta oppilastulvaa ja pidettäisiin joka painossa
yhtä monta oppilasta. Mutta mitä ihmettä! Tuostakos
suuttuivat toiset. Ja olihan siinä syytäkin. Sillä onhan Oulu
edeskin-päin pidettävä oppilastehtaana. eli toisin sanoen ovathan Oulun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
