- Project Runeberg -  Gutenberg / 1895 /
42

(1892-1900)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

42

GUTENBERG

N: o 16

esityksiä, joita kertomalla en tahdo anastaa
enempää Gutenbergin ahtaasta tilasta. Kokous
kesti yhtämittaa 8—12 asti, ja esiintyi
vasta-puolue hyvin maltillisesti. Ainoastaan silloin
kun vähemmistön edustajalle myönnettiin samat
edut kun enemmistön, nostivat he riemuhuudon.

Kokouksessa ensi kuun 8 p. tulee yhd.
toimittaa lähetystön vaali — 10 edustajaa ja yhtä
monta varajäsentä. Ennen vaalia kuulustellaan
heidän mielipiteitään liiton kokouksessa esiin
tulevissa kysymyksissä. Tätäkin tilaisuutta
varten vuokrataan eritvinen huone.

J.

Slom 3tv\)alvàJotvdctv\

Luftfärden till S:t Petersburg,

Det var att förutse att denna lustfärd skulle
omfattas med intresse af typograferne, tv det
gälde en mycket omtalad grafisk utställning
i en stor stad med många sevärdheter. Också
hade alla, som möjligen kunde, tagit tillfället
i akt, och när gamle flaggbeprydda »Gustaf
Wasa» kl. 1/2 8 på aftonen den 1 juni lade
ut från Helsingfors’ hamn, fans där ombord
omkring 150 passagerare. Vinden var vid
utfärden svag men gick efter litet, öfver från
det ena vädersträcket till det andra, och man
var nu, såsom lustfarande landtfolk bruka vara,
litet orolig för hurudant väder man skulle få,
hvilken omständighet ej har alldeles litet att
betyda. Allas önskningar gingo dock i
fullbordan, ty det blef en vacker afton och en
nästan lugn sommarnatt med månsken. Man
njöt af den friska liafsluften och af naturen.
Musik utfördes af Föreningens septett långt
in på natten till lustfararnes förnöjelse. Sedan
Kallbådans fyrskepp passerats samt öar och
klippor försvunnit ur synhåll, sökte de fleste
sig till kojs, några i hytter, andra i lastrum,
på däck, i lifräddningsbåtar eller hvar det
passade. Af ett litet missöde i maskineriet
blefvo passagerarne uppskrämde från sin sömn
kort efter det de lagt sig, men skrämseln gick
fort öfver och man blundade in på nytt.

Långsamt höjde sig Höglands bärgstoppar
ur Finska viken, och när vi klockan 3-ticlen
på morgonen passerade öns södra sida, blefvo
alla uppurrade för att i förbifarten bese
Höglands storslagna, imponerande natur.

Till Petersburg anlände vi omkring kl. 3
e. m. på första pingstdagen. En stor skara
landsmän hälsade oss välkomna på
ångbåtskajen, där man delade sig i mindre kotterier
och med vänliga, tjänstaktiga ciceroners hjälp
begaf sig i väg för att se på kejsarstadens
förnämsta sevärdheter.

Bestyreisen för grafiska utställningen visade
oss stor uppmärksamhet, i det densamma höll
utställningen öppen särskildt för vår skull
mot frivillig entré från kl. 1 på 2:dra
pingstdagen. I följd af den knappa tiden måste den
storartade utställningen tagas flyktigare i
betraktande än mången önskat. Rysslands
snabbaste maskinskrifverska, fröken Alexandra
An-tonovna Kononenko, som mecl en
Remington-maskin skrifver c. 500 bokstäfver i minuten,
öfverlämnade åt oss som minne af
utställningsbesöket en vacker i maskinskrift utförd, i
öfversättning så lydande skrifvelse:

»Jag hälsar välkommen de älskvärda gästerna
från Finland till första grafiska utställningen i
Ryssland. — Till godt minne af
utställningsbesöket åt Typografernes förening i Helsingfors.»

Alexandra Antono-ma Kononenko.

Förrän vi lämnade utställningen, skref
fröken Kononenko på vår begäran en
tacksamhetsskrift, hvilken å Typ. förenings vägnar
öfverlämnades till utställningsbestyrelsen.
Skrifvelsen var öfversatt till ryskan och löd på
svenska sålunda:

Till bestyreisen för grafiska utställningen i
S:t Petersburg.

Typografernes förening i Helsingfors får
härmed framföra sitt hjärtligaste tack för visadt
vänligt bemötande.

S:t Petersburg den 22 maj (3 juni) 1895.

Högaktningsfullt:
TJtställningsbesökare från Helsingfors.

Hemfärden anträddes kl. 1 ’2 8 e. in., men
resan blef fördröjd emedan ej »Gustaf» innan
solnedgången anlände till Kronstadt, och måste i
följd däraf ligga för ankar på redden till
solens uppgång. Stämningen var trots denna
otur god ombord: man sjöng, spelade och
dansade. Först kl. 10 på aftonen den 4 juni var
man åter i Helsingfors. Att deltagarne i
lustfärden voro belåtna med resan behöfver icke
sägas, men så var också vädret hela tiden
härligt.

Katekbmudkaupungièta.

(Kuopiosta.)

(Jatkoa n:o 10:een.)

Kirjalt. Roineen »itsepuolustusta»
katekismus-jutun johdosta jaettiin täällä Savo-Karjalan
mukana. II. Savo mainitsi tästä seuraavassa n:ssa
omalla tavallaan, muun muassa siteeraten sanan
»kirjaltaja» mikä tuntuu koko ammattikuntaa
loukkaavalta halveksimiselta. Koska lehdellä
näkyy olevan hyvin hämärät tiedot yleisistä
suuremmista työväenkokouksista maassamme,
saamme täten sen tiedoksi ilmoittaa että Suomen
kirjanpainajat Helsingissä elokuussa 1894
pidetyssä ensimmäisessä yleisessä kirjanpainajain
kokouksessa hyväksyivät ja päättivät
kirjal-tajanimen yleisesti käytäntöön otettavaksi, ja
on tämän sanan usea maamme
tunnetuimmista miehistä kielitieteen alalla hyväksi
katsonut. — Itse pääasiassa näkyy tämä kaikki
johtuvan siitä että työmies on tohtinut nousta
puolustamaan itseänsä, kun häntä ensin oli
miehissä ryvetetty yleisön silmissä, julkisessa
oikeuspaikassa ja sanomalehdissä. Käsitteet ovat
monenlaiset!

r *

*



Nimimerkki »Niko» näkyy
»kortinkopioimis-jutussaan» joutuvan alakynteen, saaden iskuja
sekä oikealta että vasemmalta. En tiedä onko
se oikein eli väärin että ulkomaalla painettuun
raamiin täällä pannaan painopaikka; minusta se
ainakin tuntuu samalta kuin jos räätäli
valmistaa nutun ja suutari sorkasee siihen nimensä.

* *

*



Mielipahaa ja loukkaantumista on
meikäläisissä herättänyt se että »G:issa» luetellaan kutka
ja ketkä ovat maksaneet lehtensä tämän
vuotisen tilausmaksun. Emme luule sen olevan
ylen tärkeätä eikä suuresti hyödyttävän eli
huvittavan lukijoita jos tietää eli ei että se ja
se on maksanut ja se ei ole*. Näin pienen
lehden muutenkin tarkkaan käytettyä tilaa ei
sentään pitäisi tuhlata ihan joutavilla ja
mitättömillä niinkuin yllämainitulla ja muilla
samanlaisilla kuten esim. yhdistyksen
virkailijaluette-lolla. Ketä varten se oikeastaan on, on vaikea
käsittää. Maaseutulaiset eivät sitä ensinkään
kaipaa ja helsinkiläisissä ei luulisi löytyvän
yhtäkään joka ei tuntisi ja tietäisi kutka
kuuluvat oman yhdistyksen toimikuntaan **. Mitäpä

* Arvoisan lähettäjän moitteesen riittänee
vastaukseksi seuraava: Viimevuotisia tilausmaksuja on G:ille»
suorittamatta vielä useita satoja markkoja. Luultiin
niitä säännöllisemmin tulevan, jos kiitokseksi ja
kuitiksi mainittaisiin mistä tämänvuotisia jo on saapunut.

Toim. muist.

** Nykyään, kun kirjaltajain kesken maassamme on
vireillä monenmoisia yhteisiä asioita, olemme katsoneet
velvollisuudeksemme, varsinkin maaseutulaisten tähden,
eri yhd. ja rahastojen virkailijaluettelon lehteemme
panna, että tiedettäisiin minne kussakin asiassa
käännyttäisiin.

Toim. muist.

jos maaseutuyhdistykset, joilta lehti suurimman
kannatuksen saa, myöskin rupeevat vaatimaan

oman virkailijaluettelon »G:in» palstoilla.
* *

*



Yhdistyksen kuukauskokous pidettiin t. k.
24 p:nä, jossa keskusteltiin muun muassa
kysymystä äänimäärän alentamisesta 25 äänestä
10:neen. Päätökseksi tuli että sitä miehissä
kannatetaan tulevassa raastuvankokouksessa.

Panttilainausasiassa tultiin siihen
yksimieliseen päätökseen että se erittäinkin tällä
paikkakunnalla, jossa mitä hävittömintä
koronkisko-mista harjoitetaan, tulisi olemaan tarpeellinen
laitos; yhdyttiin hra Meurmaniin.

Kesä- ja heinäkuukausina ei pidetä kokouksia,,
syystä että yhdistyksen jäsenet silloin ovat
suurimmaksi osaksi kesälomalla. Ensi kokous

pidetään elokuun loppupuolella.

* *

*



Eräänä Iltana kuulin käen kukkuvan ja koska
vanhat ihmiset sanovat että mitä silloin toivoo,,
tulee se täytetyksi, niin toivoin minäkin: l:ksi
helsinkiläisille hauskaa Pietarinmatkaa; 2:ksi
katekismuspapoille jutun päättäjäisiksi oivan
kala(kissa)kukon, ja 3:ksi Backmanille —
moot-toripolkupyörän kulkua varten linjalla Kuopio
—Helsinki. Näihin toivomuksiin on yhtynyt
moni muu

Kuopiolainen.

Kirjaltajain huvimatka
Pietariin.

Lauantaina 1 p:nä Kesäkuuta k:lo 7 illalla
kokoutui-vat huvimatkailijat tilaisuutta varten lipuilla
koristettuun laivaan, »Gustaf AVasa», joka oli valmiina lähtöön
puoli tuntia myöhemmin. Tavanmukaisen
nenäliina-iiehutuksen ja hattujen heilutuksen tapahtuessa sekä
torvien soidessa ja hurrausién kaikuessa teki
>Sika-Kyösti» * ponnistuksia kokkansa kääntämisessä ulapalle
aukealle. Pian oltiinkin otettu jäähyväiset Helsingistä
ja hilpeällä mielellä kynnettiin Suomen lahden aalloilla,
jotka nyt olivat mitä »lauhkeimmalla tuulella». Kun
ilma siis koko yönkin oli kaunis, ei kellään ollut
kiirettä levolle ja jos jollakin oli halu huilata, pitivät
ylhäällä olijat huolen siitä ett’ei liikoja maattu, jota
paitsi useain makuuvuodekin oh oivallinen hereillä
pitämään.

Hauskasti oli aika kulunut, saavuttua Kronstadfin
edustalle puolipäivän ajoissa. Täällä oli paljon
nähtävää ja kun se loppui, alkoi Pietarin kirkontornit etäällä
haamottaa.

Nevan suulle saavuttua alkoi yhä vilkkaampi
mieliala matkustajia valloittaa ja soittokuntammekin
kokoontui asemalleen, jotta olisi valmis puolestaan
tuloamme juhlistamaan. Suomalaisten laivain
pysähdys-sillan laitaan tultua, oli täällä lukuisa väkijoukko
vastassa. Kun passimme oli havaittu olevan laillisessa
kunnossa ja aika takasin lähtöön oli määrätty kello
kuudeksi maanantai-iltana, sai kukin mennä maille,
jota ennen myöskin ilmoitettiin että näyttely
maanantaina oli meille avoinna kello 1—4 iltapäivällä. Nyt oli
kukin valmis tähystelemään. monet ensi kertaa,
miljoona-kaupungin elämää pyhäpäivänä. Katu-elämän
vilkkaus nähtiin kulkiessa kirkkoihin, muistopatsaille
ja eläintarhaan, jossa kansaa vilisi tungokseen asti
katselemassa eläimiä ja ihailemassa varieteettia.
Väsyneinä päivän ponnistuksista riensimme illalla laivaan
lepäämään ja ne joilla oli tuttavia kaupungissa, jäivät
yöksi näiden luoksi.

Seuraavan päivän aamupuoli käytettiin taas
kävelyyn kaupungissa, vaan kello 1 oli jokaisen
saapuminen näyttelyhuoneistoon. Moniaat menivät suorastaan
paikalle, vaan useita kokoutui laivamme luoksi, josta
sitten lähdettiin höyryveneellä kesäpuiston edustalle,
jonka läpi kulottua oli lyhyt matka näyttelyyn.

Matkalla herätti joukkomme jonkinlaista huomiota,
ja jotkut veneessä olijoista arvelivat meitä
ranskalaisiksi matkailijoiksi, vaan kun saivat kuulla »Mun muistuu
mieleheni nyt» ja »Porilaisten marssin», niin jo
pääsivät useat asian perille ja tiesivät mitä miehiä oltiin,
sillä olihan suomalaisten kirjaltajain käynnistä ollut
edeltäpäin uutinen sanomalehdissä. Tultuamme
näyttelyyn ilmoitettiin meille että jokaisen 011 kirjoitettava
nimensä kirjaan ja että näyttely on maksutta avoinna,
vaan ken haluaa saa vapaa-ehtoisesti panna rovon sitä
varten esillä pidettyyn laatikkoon. Tietysti ei kukaan
mennyt ohitse laatikkoa muistamatta.

Näyttelyhuoneistoon astuttua teki se kerrassaan
valtavan vaikutuksen. Paljon puuhaa on ollut, ennenkuu

* Laivaa on ruvettu kutsumaan täten sentähden että
se Waasasta Sundsvallein viime vuosina on kuljettanut
eläimiä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 05:38:36 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1895/0042.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free