Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG
Helsingin Kirjanpainajain yhdistyksen ulosantama
Utgifven af Typografernes förening i Helsingfors
Helsingfors, Helsingfors Central-tryckori, 1896
III vnosik.
Ho 16 1895
III årg.
Prenumerationspris:
\ 4 m.
Tilaushinta: -
Koko vuosikerta
Helt år........./
Postim. siihen luettuna. — Postportot inber.
Toimitus: — Eedaktion:
K. T. Forsman — J. A. Snel
Ansvarig — Vastaava)
Ilmoitushinta: — Annonspris:
Petiiti-riviltä.......
Per petitrad.......
35 p.
Elokuu
31
Auguötl
Äöemamme AelVityköeköi.
Yksimielisyys antaa tukea, on tunnettu ja
tunnustettava tosiasia, joka pätee kaikkialla. Mutta
kuinka vähän yksimielisyydelle ja yhteisten
asiain harrastuksille muutamat antavat arvoa,
osottanevat ne kiivaat ja hajaantumiseen
johtavat rettelöt, jotk i — varsinkin viimeaikoina —
ovat meikäläisten keskuudessa vallinneet. Ja
mitä tämä kaikki merkitsee? Olemmeko vielä
siksi pitkällä nykyajasta, ettemme käsitä kuinka
välttämätöntä yksi m ieli syy s kesk u udessam me on ?
Mitä me voitamme sillä, jos yksi tahtoo yhtä,
toinen tavoittelee toista j. n. e., kun on
yhteinen etu kysymyksessä? Sillä tavoin emme
koskaan saavuta mitään kokonaisuutta, vaan
asiat saavat mennä omia menojaan. Mitä
varten meillä on yhdistyksiä ja mitä ne
tarkoittavat? Yhdistyksen tärkeimpänä tehtävänä
tietysti on yhteisten asiain käsittely ja
yksimielisyyden saavuttaminen niissä? Yhdistyksen
tarkoituksena on siis voimain yhdistäminen, eikä
suinkaan niiden hajoittaminen. Mutta
kuinkahan käy, jos sattuu tulemaan jossakin asiassa
päätös, joka ei ole kaikille mieliksi, olkoonpa
tämä sitten kuinka yksimielisesti tahansa
kokouksessa hyväksyttynä. - Muutamat
kirjaltajistamme näyttävät pitävän päämääränään,
etteivät anna minkäänlaista kunnioitusta
yhdistyksemme päätöksille, jos ne vain vähänkin
poikkeavat heidän omista itsekkäistä mielipiteistään,
vaan päinvastoin käyvät mitä lialpamaisinta
sissisotaa yhdistyksemme rientoja vastaan.
Tuoreimpana esimerkkinä siitä on meillä tätä
nykyä nuo salaiset vehkeilyt yhdistyksemme
äänenkannattajaa »Gutenbergia» vastaan.
Kuten tunnettu, valitsi yhdistys viime
vuonna uuden toimituksen Gutenbergiin täksi
vuodeksi, syistä joita emme enään tarvitse mainita.
Mutta tämä tietysti synnytti pahaa verta
sen-aikuisessa toimituksessa sekä muutamissa sen
hengenheimolaisissa yhdistyksemme jäsenissä.
Vaikka yhdistyksemme päätös tässä oli
yksimielinen, on ent. toimitus tavalla, josta se ei
suurtakaan kunniaa niittäne, koettanut asettaa
nyk. toimitusta mitä hämärimpään valoon. Eikä
suinkaan ole keinoja säästetty, olkootpa ne sitte
kuinka halpamaista laatua tahansa. Kuinkahan
kävi! Kun Helsingissä ei kyetty saamaan
riittävää kannatusjoukkoa näille vehkeilyille, niin
lähetettiin aina Ruotsiin saakka salaisia kirjeitä,
joissa mainittiin muka nyk. toimituksen
sopimattomuutta y. m. Kumoamattomasti
todistettuna pysyy niin sanoaksemme »vaikuttavimman»
viime vuoden Gutenbergin toimittajan hra Emil
Wahlsteinin menettely tässä suhteessa (ks. Gut.
n:o 3 tältä vuod.). Missä määrin tällaiset
vehkeilyt saattavat vahingoittaa yhdistystämme ja
minkälaisen kiitoksen niitten toimeenpanija
mokomasta myyräntyöstään ansaitsee, jääköön
kunkin järkevän ja totuutta harrastavan
kirjaltajan itsensä arvosteltavaksi.
Koska jo ulkopuolella maamme rajoja tällaista
keinottelua on käytetty, niin on
johdonmukainen syy uskoa ettei samaista keinottelua ole
jätetty omassakaan maassa käyttämättä, missä
suinkin 011 luultu siihen sopivaa tilaisuutta
löytyvän. Ja ettei tämä ole aivan politiikkaa vailla,
osottanee se, kun ensin salassa on koetettu
tehdä näitä pieniä etuvarustuksia sinne tänne
maaseudullemme, niin lopulta, kun luullaan että:
»jo voimat riittävät, jo ovat varustukset vahvat»!
puhalletaan oikein julkisesti sotatorveen
lähettämällä sinne tänne maatamme kysymyksiä
pohdittavaksi: »Vastaako Gutenberg nykyään
tarkoitustaan?» Kysymys, jonka pohjustajana
täällä oli G:n ent. päätoimittaja, hra G. H.
Cajander, oli esillä Helsingissä kesäkuun 19 p:nä ja
päätös tunnettu; emme siis tarvitse siihen enään
koskea. Tällaisen kysymyksen herättäminen
on toisinaan kylläkin paikallaan — niinkuin
esim. viime vuonna. — Mutta kun mokomilla
salakälimäisillä ja väärillä keinoilla taistellaan,
ei se voi olla synnyttämättä eripuraisuutta
yhteisriennoissamme.
Kiitoksella kuitenkin on mainittava, että
kir-jaltajakunnassamme löytyy siksi suuri määrä
tervettä järkeä, ettei anneta kannatusta
tällaisille vehkeilyille. Mutta etteivät nämä
salaiset toimenpiteet ole jääneet aivan seurauksitta,
osoittaa kuitenkin se seikka, että hrat
Kuopiolaiset (jos saattaa uskoa »Muutamia», ks. Gut.
n:o 15) »jo vuoden alusta» olivat sitä mieltä
»ettei ruveta mihinkään tekemiseen toimituksen
kanssa». (?) Siis jo ennenkuin Gut. toim. oli
ennättänyt antaa ensimmäistäkään numeroa
näytteeksi työstään. Mutta kuinkas kävi! Kun
kysymys »Vastaako Gut. nyk. tarkoitustaan»
nostettiin, oltiin heti valmiit ryhtymään
sensuri-toimeen ja karsimaan yhtä ja toista muka
»ala-arvoista ja mitätöntä» sieltä pois. Mitähän hrat
kuopiolaiset sanoisivat, jos kaikki
maaseutulaiset olisivat olleet samaa mielipidettä, nim. »ettei
ruveta mihinkään telomisiin toimituksen kanssa?»
Kuinkahan paljon siellä sitten olisikaan tuota
»ala-arvoista ja mitätöntä vesivelliä:», ja mistähän se
»voimakkaampi ravinto» tulisi, jota hrat
kuopiolaiset vaativat. Kalliiksi tulisi
yhdistyksellemme lähettää täältä matkustavia kirjeenvaihtajia
sinne tänne hankkimaan tietoja G:giin, jos ei
kukin paikkakunnallaan niistä huolta pidä. Siis
hrat kuopiolaiset! Peruuttakaa mokomat
mielipiteenne ja ryhtykäät parempaan yhteistyöhön!
Silloin olette kumminkin Te täyttäneet
velvollisuutenne ään e n kan na tl aj a m 111 e Gutenbergin
suhteen.
Että amruattilehteä sellaista kuin Gut., —
joka on niin sanoaksemme ainoa originaali
laatuaan ja jossa ei ole aineksia valikoitta van a
kuten esim. jokapäiväisissä lehdissämme, — ei
ole helppo toimittaa, on ymmärrettävä asia.
Kun toimittajina on kaksi henkilöä, jotka tekevät
runsaan päivätyönsä ja vielä ajasta jonka
tarvitsisivat virkistyäkseen sekä lepoonsa, suurén
osån saavat uhrata Gut. toimitukseen, niin on
jokseenkin yli kohtuuden rajojen menty, kun
mokomilla keinoilla, ilman pätevää syytä
ruvetaan toimitusta alentamaan.
Tämän johdosta tahdomme painaa kunkin
ajattelevan kirjaltajan mieleen, kuinka
välttämätöntä on että kukin, ei ainoastaan
tilauksellaan, vaan myöskin tiedonannoillaan koettaa
edistää yhteistä äänenkannattajamme. Jos
sat-tuisikin joku hankoittelija tiellemme, niin
älkäämme antako hänelle jalansijaa. Silloin lause
»Yksimielisyys antaa tukea» mahdollisesti
suurimmassa määrässä vastaa tarkoitustaan
keskuudessamme.
N—n.
Bref- från Äbo.
Den 27 aug. 95.
Att det här under senare år varit knapt om
arbete å tryckerierna, är en känd sak, hvilket
man redan kan sluta däraf, att man ytterst
sällan fått se annonser, däri typografer skulle
erbjudits kondition. Nu ser det emellertid ut
som om bättre tider skulle randas, om man
får döma efter de stora utvidgningar af flere
tryckerier som förestå härstädes.
Nyligen lästes i tidningarna att hr G. W.
Wilén kommer att ölverlåta sin affär åt ett
bolag, hvilket under de närmaste tio åren skall
använda all vinst af företaget till tryckeriets
utvidgning och förkofran.
Vidare har Aho Tidnings aktiebolag redan
betydligt utvidgat sin tryckerilokal, och i
närmaste framtid skall där uppställas en ny
snäll-präss, enligt hvad det berättas en dubbel
sådan, hvilken således skulle blifva den största
här på orten. Ifrågavarande officin kan man
för öfrigt ge det vitsord, att den är den i alla
afseenden tidsenligaste här i staden nu sedan
lokalen blifvit grundligt uppsnyggad, regaler
och kaster målade o. s. v. Lokalen är
visserligen icke den lämpligaste, men detta har man
försökt och delvis lyckats afhjälpa genom att
inrätta alt på möjligast praktiska sätt. Äfven
i öfrigt följer detta tryckeri med sin tid.
Åbo Boktryckeriaktiebolag har också följt
exemplet hvad lokalen beträffar, men om detta
föranledts endast af den omständighet, att
faktorns lokal, med hvilken tryckeriet nu
utvidgats, blifvit ledig, eller 0111 tryckeriet i
öfrigt skall förstoras, är tils vidare okändt.
Man har all anledning att känna sig till
freds härmed och återstår att önska det arbete
ej må tryta.
Omnämnas kan att alla å Åbo Tidnings
tryckeri anstälde arbetare, hvilka anhållit om
ledighet under någon tid af sommaren, utan minsta
svårighet erhållit sådan. Många af de öfriga
tryckeriernas arbetare skulle helt säker gärna
äfven de åtnjutit en frist mellan arbetet, men
då det alltid mött svårigheter och motsägelser,
är det endast någon enda af dessa, som
anhållit om och erhållit tillstånd till en kortare
paus. Isynnerhet för tidningssättarne, hvilka
så godt som året om oaflåtligt fullgöra ett
ansträngande arbete, vore en kort
sommar-hvila nödvändig. Men detta tyckes icke
arbetsgifvare och förmän inse. Den ena
sommaren förgår lik den andra, och’ man får lof
att finna sig i förhållandena. När skola äfven
typograferna här, liksom en mängd annat godt
folk, beviljas litet ledighet under sommaren?
Typ. föreningen härstädes har för afsigt att
föranstalta en täfling i snabbsättning. Beslutet
fattades redan senaste vinter och prisen,
bestående af vinkelhake, tenakel, m. m., hvilka
rekvirerats från utlandet, torde redan hafva
anländt till orten. Tiden då täflingen skall
försiggå, är ännu icke bestämd. Sättet, hvarpå
täflingen och särskildt korrekturfelen skola
bedömas, är i mitt tycke långt ifrån rättvist.
Hvarje bortlemnadt ord om minst tre
bokstäfver skall reducera satsen med en rad, m. fl. a.
bestämningar, hvilka jag för tillfället icke kan
påminna mig. Hur man vid slika tillfällen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
