Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
60
N: o 10
että heillä oli jokin tukahutetun hymyn
tapainen ilme kasvoissaan. Ensimmältä en ollut
tuosta millänikään. Rupesipa se kuitenkin
vähin sappeani kiehuttamaan. Eikä saavutettu
»ylevyyteni» muutenkaan suloiselta tuntunut.
Räätälini ei enään ollut niin altis uusia
pukuja antamaan. Rouva, jonka luona asustelin,
ei minua ollenkaan suopein silmin katsellut.
Rahapula oli aina. Toverit alkoivat tulla yhä
»hävyttömäni miksi».
Olin eräänä vapaapäivänä (muistan vielä sen
kuin eilisen päivän) kävelemässä. En
kuitenkaan esplanaaclilla, — siihen olin jo haluton.
Kävelin mietteissäni ulos kaupungista. Aloin
rakastaa yksinäisyyttä. Mietiskelin tämän
maailman vastuksia: velkoja, protesteerattnja (tai
ainakin uhattuja) vekseleitä, aina kintereilläni
olevia karhuja, velkavankeutta, kaiken tuon
lopuksi — konkurssia. Olin sentään vielä siksi
miestä, että se hävetti Näitä tuumaillessani
kuulin tutun äänen takanani: »no hyvää
päivää!», ja kun käännyin puhujan puoleen, oli
se isäntäni. Kiirehdin ottamaan hansikkaa
kädestäni, mutta sitä en ehtinyt. Täytyi lyödä
kättä ja, niin kohteliaasti kuin häpeissäni
saatoin, nostaa »prennariani». Häpesin tosiaan
aika tavalla. Isännälläni ei ollut hansikkaita
ja — minulla oli. Hänen mentyään ohitseni,
oli mieleni kuohuksissa, oli ikäänkuin silmäni
olisivat avauneet huomaamaan syyn siihen,
että maailma niin kurjan synkältä tuntui.
Tiesin ettei hänellä ollut tapana tuskin
milloinkaan hansikkaita käyttää ja muutenkin olevan
elämäntavoissaan säästäväinen, vaikka olisikin
yltäkyllin varoja ylellisyyteen. -—- Minä
sitävastoin . . . !
Tempasin nuo tarpeettomat koristeet
käsistäni ja heitin ne suuttuneena maantien ojaan.
Rillit menivät samaa tietä, jotta sirpaleet
sinkoilivat. Luultavasti olisi hattunikin saman
kohtalon saanut, ellen olisi ajoissa muistanut
etten kotimatkalla voinut avopäin kulkea. Kotiin
tultuani istuuduin tilinteolle itseni kanssa.
Kovin paljon siinä tuli syytöksiä. Puolustukset
taas olivat hyvin heikkoja.
Seurauksena oli kumminkin: Panin
herras-liattuni loukkoon. Sovin karhujeni kanssa.
Maksoin heille vähitellen kaikki saatavansa.
Ostin, siihen rahoja säästettyäni, kotimaista
kangasta. Annoin entisen räätälini tehdä
sopivan (ei viimemuotisen) puvun. Hansikkaita ja
rilliä en siitä pitäin ole kärsinyt.
Nyt: Olen sovinnossa toverieni kanssa.
Levollisesti kävelen kaduilla, karhukohtauksia
pelkäämättä. Holhoojarouvani minua jumaloi.
Koko maailman suhteen olen tyytyväinen. En
ollenkaan ole tarvinnut katua, että
keikaile-masta lopetin.
onyttig, liade lian kunnat afböja anbudet och
förblifva på sin ordinarie plats. Huru som
hälst så är det möjligt nog att han på antydt
sätt kan skada en god sak.
Sättare.
I rötmånaden
har firman F. E. P. <f- V. II. gjort en s. k. »literär
debut», upptagande icke mindre än så godt som hela
4:de sidan af »Gut.» senaste nummer.
Ändamålet med »debuten» är naturligtvis att
smutskasta mig; men då jag icke, i likhet mod sagde firma,
finner det angenämt att sitta i en skräphög och
därifrån utgallra hvad jag behöfde till mitt försvar, så
kan jag icke häller i detalj gifva bemötande.
Vill endast framhålla, att den person, som är
oregelbunden i sitt dagliga göra, vanligen är detsamma
hvad beträffar skyldigheterna gentemot deu förening,
som förskaffat honom de löueförmåner han f. n. äger
(dessa ord äro särskildt tillägnade firmans senare hälft),
och hvad firmans förra hälft beträffar, så begriper
ban platt icke hvad en förening och dess ändamål
betyda, hvarför en diskussion med honom i detta
ämne vore lika omöjlig, som att få en viss Joensuu-bo
att blifva föreningsmedlem härstädes.
Ofvannämda »firma» må nu smutskasta mig med
hvilka lögner som hälst, det är dock ott obestridligt
faktum, att skyldigheten gentemot töreningen totalt
försummats af dessa stackare i våra led.
E. W.
Oy Lin {sladda (Satunnaisten
• /7 r
menc-j.cn lahasic-a!
Gutenbergin Toimitukselle.
Glöm e Tilliäia utoiftsfoÉn!
Till Red. för Gutenberg.
Är sommarledighet behöflig?
Det har nyligen inträffat att en konstförvandt,
som är anstäld på fast lön och erhållit
sommarferie utan löneafdrag, på ett tydligt sätt
ådagalagt, att en rekreation är totalt obehöflig.
Personen i fråga har nämligen begagnat sin
sommarferie sålunda, att han under densamma
arbetat efter beräkning på en härstädes
utkommande morgontidning, hvilket icke torde vara
rätta sättet att samla arbetskrafter. Det enda
han vunnit är att han under denna tid möjligen
fördubblat sina inkomster, men det borde ej
förvåna, att hans kamrater känna missnöje
öfver handlingen. Då han anser sommarhvila
Me kuopiolaiset olemme nyt, kuten odottaakin sopii,
joutuneet »Gin» toimituksen leivänmurtajaan siitä
yksinkertaisesta syystä että olemme tohtineet tuoda
keskuudessamme jo vuoden alusta vallinneen mielipiteen
esille. Aikomuksemme oli ettei ruveta mihinkään
tekemiseen toimituksen kanssa, joka ei anna arvoa
muiden mielipiteille, olivat ue sitten minkälaiset
tahansa, vaan halveksivalla ivalla ja siteerauksilla niistä
mainitsee, vaikka ovatkin »vakuutetut ettei sillä
yhteistä hyvää edistetä», vaan koska toimitus sitä yhä
(omaksi ylösrakennuksekseenV!) jatkaa kahdessa
numerossa peräkkäin oikein märehtimällä märehtien omaa
keksimäänsä ja korvissaan heleältä soivaa uutta
virka-nimeä, jota emme ole löytäneet it.se suomalaisessa
(ruotsalaista emme ole tulleet katsoneeksi)
kirjapaino-sanastossakaan, mutta luultava on että toimitus sen
sinue keksintönään lähettää, siten nimeänsä
ikuistuttaak-seen, niin olemme pakoitetut. vaikka vastenmielisesti,
vielä ryhtymään asiaan käsiksi.
Viime kesäkuun alussa saapui täkäläisille »G:n»
tilaajille yksityistä tietä Helsingistä kirje, jossa
kysyttiin mitä mielipidettä täällä ollaan »G:n» nykyiseen
kantaan ja sisältöön. Samassa mainittiin että
muualtakin hankitaan samallaisia tietoja, näin ollen emme
tietysti mekään tahtoneet olla niin epäkohteliaita
ettemme pyydettyyn kysymykseen antaisi vastausta,
vaan että se oli »G:n» toimitukselle vastenmielinen ja
vaikea sulattaa, sille emme taida mitään, toimme vaan
tääUä vallitsevan yleisen mielipiteen esille, mutta että
toimitus ei muille paitsi omille mielipiteilleen arvoa
anna, sitä emme voineet odottaa, vaan nyt siis senkin
tulevaisuuden varalta tiedämme.
Toimituksen ja H:gin Kirjaup. yhdistyksen, joka on
»G:n» ulosautaja, mielestä on siis lehti erinomaisen
hyvin toimitettu, koska siinä kerran ei mitään
muutoksia kaivata ja kun kerran ulosantaja on siihen
tyytyväinen — lehteänsä moittivaa ulosantajaa emme
vielä tähän asti ole tavanneet, tavallisesti sen aina
tilaajat tekevät — niin täytyy tietysti tilaajain olla
samoin ja pitää hyvänään mitä hänelle tarjotaan —
maksun edestä. Yritäpäs vaan olemaan toista
mielipidettä niin heti saat toimituksen sanastosta uuden
virkanimen sitaattien kanssa. Meidän mielestä on
H:gin Kirjanp. yhdistys liian varma tavaransa
hyvyydestä; sillä, niin pahalta kuin se ulosantajain ja
toi-mittajain korvissa kuuluukin, me olemme
huomanneet tavaran jotenkin ala-arvoiseksi. Ja kun tämä ei
ainoastaan ole niiden »kahdentoista» mielipide tästä
asiasta vaan paikkakunnan yli 30 tilaajan, niin luulisi
tämän jo täydellisesti voivan vakuuttaa niille 24 H:gin
Kirjanp. jäsenelle, jotka ovat tyytyväisiä vesivelhin
ja joille yksistään näkyy olevan päätösvalta tässä
asiassa, että ainakin me vaadimme voimakkaampaa
ravintoa kuin tämä vesivelli.
Että niiden »kahdentoista» pöytäkirja jonka hra C.
julkiluki kokouksessa, olisi sisältänyt, »G:n» mukaan,
että se ja se on pois jätettävä, niin ettei mitään jää
jälelle, ei myöskään ole totuuden kanssa yhtä pitävä,
vaan oh se yksi toimituksen harhanäöistä, koska
ainoastaan kaksi puhujaa tästä teki muistutuksen
seuraavaan tapaan: toinen »että yhdistyksen urheiluklubin
v. m. referaatit tehtäisiin niin lyhyviksi kuin
mahdollista», ja toinen: että »Käseri»-nimiset kirjoitukset
todellisesti ala-arvoisina ja mitättöminä kernaasti
saisivat olla poissa ja sen sijalla voisi käyttää jotakin
ammattialalta». Muut kohdat olivat ainoastaan
esiintuotuja toivomuksia, mitenkä lehti meikäläisten
mielestä olisi toimitettava, ja olivat ne pöytäkirjan
lopussa esitettyinä yhteisenä loppupontena.’
Meidän mielestämme olisi »G:n» toimituksen
velvollisuus ollut lehteensä ottaa ainakin tämä loppuponsi,
niin että muutkin lehden lukijat kum ne 29
kokouksessa läsnäollutta, olisivat saaneet tietää mitä ne
»kaksitoista» oikeastaan halusivat, ennenkuin se rupee
tuhmia sukkeluuksia leikkaamaan tylsällä veitsellään
ja huutaen kun muutkin huutavat, välittämättä ottaa
selkoa asian oikeasta laadusta.
Mitä siihen tulee että olisimme tehneet hra C:lle
mieliksi, niin siinä ei ole pontta eikä perää, on vaan
niitä toimituksen tavallisia neronleimauksia. Omia
etuja valvoessamme emme aijo ruveta mielistelemään
ketään, vaan tuomme pelkäämättä esille mielipiteemme,
olivat ne sitten toimitukselle mieliksi eli ei; mitään
»bolhoojalautakuntaa» emme tarvitse, niin haluttua kuin
se toimituksesta onkin.
Muuten saapi II:gin kiijanp yhdistys kernaasti
meidän maaseutulaisten puolesta pitää oman lehden
huvikseen. Ensi vuonoa emme ainakaan ole halukkaita
tarttumaan ensimmäiseen ulosheitettyyn syöttiin.
Toimituksen arvoisaa jatkoa odottaen piirrämme:
Muutama niistä »kahdehtatoista» Kuopiossa.
Toini, vastaus. Olisimme kyllä ottaneet vaikka
koko Teidän »pöytäkirjanne» lehteen, mutta se oli
mahdotonta sentähden että Teidän täkäl. asiamiehenne ei
meille sitä antanut, vaikka monta kertaa häneltä sitä
pyysimme, ja ulkoapäin emme voineet sitä muistaa.
Hän sanoi että se on takasin lähetettävä. Ettemme
antaisi mielipiteillenne arvoa, on liioittelua.
Päinvastoin on se aina ollut hartain toivomme, että lehteen
muualtakin lähetettäisiin kirjoituksia kirjaltajille
tärkeissä asioissa. Olemmepa sellaisia kirjallisesti
pyytäneetkin. Mutta turhaan. Kenties sentähden että
sellaisten kyhääminen on hiukau vaikeampaa kuin
moi-tekirjoitusten laatiminen. — Tiedämme kyllä
puutteellisia olevamme, emmekä sitä ole vastaan
väittäneetkään; — emmehän ole toimittajiksi syntyneet!
— Ammattikirjoituksia pitäisi ottaa lehteen, sanotte.
Mutta ette varmaankaan ajattele että siihen
tarvittaisiin: 1) ammattilohtiä Euroopan muista maista, ja
sellaiset tulisivat hyvin kalliiksi; 2) niideD
suomentaminen vielä kalliimmaksi; 3) lehden koko ei sellaista salli;
sitä varten olisi kokonaan eri lehti perustettava.
Kirjaltajain joukossa (muut sellaiseen eivät sopisi) ei
tietääksemme tällaiseen työhön kykenevää henkilöä ole,
ei ainakaan täällä. Onkohan Kuopiossa? — »Kåseri»
y. m. sellaisia kirjoituksia olemme ottaneet lehteen
sentähden, että sellaisissa helposti saattaa puhua asioista,
joita muulla tavoin olisi vaikea kosketella. Urheilua
taas pidämme meikäläisille liian tarpeellisena, että
jättäisimme siitä kertomatta.
Yhtä suurella, ellei suuremmalla oikeudella kuin Te,
12 kuopiolaista, puhutte sikäl. tilaajaiD nimessä, ovat
24 Hels. kirjanp. yhd. jäsentä oikeutetut edustamaan
koko yhdisdystä. Sillä tiedättehän: poissaolevat
(vähä-pitämättömät) saavat tyytyä läsnäolevien päätökseen.
Pyydämme hroja kuopiolaisia olemaan levolliset
tulevan vuoden suhteen. Meistä kyllä silloin, toivottavasti
jo emienkin, pääsette. (Olkaa hyvät lukekaa
vastauksesta hra Cajanderille 13 numerossa se paikka missä
puhutaan ’/,,-vähemmistöstä.)
»Vesivellit», »märehtimiset» v. m. sohaiset
kaunistukset jääkööt Teidän kunniaksenne. Kiitoksia
kumminkin vaivoistanne. Toivottavasti helsinkiläistenkin
silmät tämän kautta aukenevat niin että antavat meille
eron, ennenkun ehdimme liian paljon pahaa
aikaansaada.
Syötti
Kirjelaatikko. — Breflåda.
En föreningsmedlem! Om Ni sätter värde på er
opassande skrifvelse, står densamma att återfås. Kan
ej tryckas i sitt nuvarande skick.
Obs.! flnnonsörer Obs.!
„(Suteaberg" är spridd kring Kela
ITinland.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
