Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 17
G U T £ N BERG
67
siitä irvikuva. Luuleeko nyt todellakin
Suomen kirjaltajisto, että tällaisella
uhraavai-suudella ja yksimielisyydellä saadaan mitään
aikaan, vai luuleeko se, että sen asiat on sillä
autettu, jos se saapi aikomansa liiton toimeen ?
Tällaisten ajatusten luulemme jokaista, joka niitä
mielessään hautoo, suuresti pettävän!
Olemme kärsivällisyydellä jo pitkiä aikoja
odottaneet että työmiehet itse vihdoinkin
tulisivat ymmärtämään asiansa saattamalla
keräyksen parempiin tuloksiin, mutta tässä olemme
suuresti pettyneet. Päinvastoin on viime
aikoina keräys tuottanut niissäkin painoissa joissa
se ensimmältä oli parempi, aina vaan
huonompia tuloksia, kuten näkyy viimeksi julaistusta
raportistakin. Näin ollen saattaa tapahtua
että meidänkin painossa harrastus mainitun
kassan kartuttamiseen vähitellen alkaa laimeta.
Sillä emme enää katso velvollisuudeksemme
miltei yksinään kasvattaa Suomen kirjaltajain
yhteistä rahastoa.
Helsingissä elokuulla 1895.
Päivälehden kirjapainon miehistö.
Toim. lisäys. Emme ollenkaan kummeksu
että närkästys pulikee ilmi, kuten ylempänä
oleva kirjoitus osottaa. .Surkuteltavaa on että
vielä löytyy niin suurta lyhytnäköisyyttä, ettei
yhteisen hyvän eduksi niin mitättömän
vähänkään uhrata, kuin olisi tarpeellista näyttääkseen
edes hyvää tahtoaan. Ei niin paljon ihmettelisi
yllätarkoitettuja huonoja tuloksia, jos kirjaltajat
olisivat yleensä tunnetut suuresta
säästäväis37y-destään. Mutta niin ei, kuten tiedämme,
suinkaan ole laita. Yksityisiin tarpeisin ja hu vei
-hin kyllä annetaan rahojen mennä. Toisin on
kun niistä pienen pieni osa olisi pantava
yhteisen aatteen hyväksi. Silloin kyllä osataan olla
kitsaita. — Häpeä sellaisille ammattilaisille,
jotka eivät ymmärrä tai eivät välitä
velvollisuuksistaan ammattikuntaansa ja yleensä
työväen tulevaisuutta kohtaan! -
Olemme muualtakin kuulleet saman
uhkauksen, että nimittäin lopettavat »Satunnaisten
menojen rahastoa» kasvattamasta, koskei siitä
kaikki välitä, vaikka tuo uhkaus ei vielä ole
niin julkiseksi tullut kuin Päivälehden
kirjapainon miehistön. Jos niiden painojen väestöt,
jotka tähän asti ovat mainittua rahastoa
muistaneet, tulevat yhtä välinpitämättömiksi kuin
on suurin osa Helsingin kirjaltajia, niin »kunnia»
tästä lankee viimemainittujen niskoille. Hyvä
olisi jos ei heille tulevaisuudessa tuo
itsek-käisyys kasvattaisi karvaita hedelmiä.
P. k. m. sanoo että viime aikoina on huomattu
laimeatta niissäkin painoissa missä ennen on
tullut paraimpia tuloksia. Ainakin mitä
Suomettaren latojiin tulee, luulemme voivamme
vakuuttaa että siellä vielä ollaan yhtä paljon
asiaa harrastavia kuin ennenkin. Syy huonoon
tulokseen on siinä, että vakinaisesta väestöstä
usea on ollut kesälomalla ja sijaisia ei ole
puolella pakollakaan saatu seuraamaan
edustanutinsa esimerkkiä.
Tili Helsingfors kvinliga
typografer!
Till Typ. förenings månadsmöte den 12 juli
hade inlämnats frågan: »hvad bör göras för
att förmå våra kvinliga kolleger att deltaga i
föreningens sträfvanden?» Denna fråga blef
dock bordlagd till instundande månadsmöte;
men föreningens bestyrelse, som under tiden
närmare diskuterat clenna viktiga fråga, har
trott sig på bästa sätt kunna lösa densamma
genom att till allmänt möte inbjuda stadens
kvinliga typografer och höra deras egen
mening i saken.
Utan tvifvel är denna bestyreisens åtgärd
den rätta samt borde äfven vinna allmän
sympati af alla som eftersträfva en
sammanslutning af såväl kvinliga som manliga utöfvare
af vårt yrke. Ty ett möte, på hvilket blott
den ena parten skulle varit representerad, men
där en fråga som lika mycket rör hela kåren
eller tvänne parter komme att behandlas, skulle
förvisso blifva resultatlöst. Nu komma
däremot hvardera parterna i tillfälle att anföra
sina skäl för och emot en gemensam förening.
Äfven nu kan väl mången hysa tvifvelsmål
om att ett önskvärdt resultat skall vinnas
genom det blifvande mötet, men ingenting är ju
dock på förhand afgjordt. Må de kvinliga
typograferna därför hörsamma Typ. förenings
inbjudan och talrikt infinna sig till mötet, ty
det är i första hand därpå som utgången är
beroende.
Ensimmäinen
pikalatcmis-kilpailu Helsingissä.
Kuukauskokouksessaan heinäk. 12 p. päätti
Hels. Kirjanp. yhd. toimeenpanna kilpailun
pika-latomisessa täkäl. kirjaltajain kesken. Tätä
varten asetettu komitea on nyt kirjapainoihin
lähettänyt allaolevan kiertokirjeen, ensin hankittuaan
isänniltä luvan kilpalatomiseen kussakin
painossa.
Helsingin Kirjanpainajani Yhdistys kehoittaa
täten täkäläisiä kirjaltajia kilpailuun
pikalato-misessa.
Kilpailupäivä, joku arkipäivä lokakuun alussa,
määrätään vastedes.
Kilpailun säännöt:
Ladotaan kaksi tuntia;
Korpus ant. kirjasinlajia käytetään;
Latotisleveys 22 cic.; yksi välike;
Paitsi kilpalatousta ladotaan samaa
kirjasinlajia yksi tariffin määräyksen mukainen
aakkos-rivi sekä toinen rivi, johon pannaan sama
niini-merkki joka tulee olla sillä kirjekuorella mikä
ksisältää kilpailijan nimen;
Kilpailija saa valita joko suomen- tai
ruotsinkielen.
Kolme palkintoa jaetaan:
l:n: hopeainen latomahaka, vähint. 25 m. arv.
2:n: » tenaakeli, » 15 » »
3:s: » latomahaka, » 10 » »
Arvosteltaessa otetaan huomioon rivien
sulkeminen, sanojen katkaiseminen ja latouksen
virheettömyys.
Jokaisessa kirjapainossa missä kilpailu
tapahtuu, valitaan tarkastuslautakunta ja toivoo
komitea että hrat faktorit hyväntahtoisesti ottavat
osaa sen työhön. Tarkastuslautakuntaan tulee
kuulua faktori ja kaksi työläisten valitsemaa
luottamusmiestä sekä yksi komitean jäsen.
Helsingissä syyskuulla 1895.
Komitea.
Varmuudella saattaa jo sanoa että kilpailuun
tulee runsaasti osaaottajia. Syyskuun
loppupuolella on komitealla aikomus lähettää listoja
vapaaehtoisten lahjojen merkitsemistä varten
palkintojen ostoon. Luottaen siihen, että
ainakin tarvittava summa tulee kirjoitetuksi, on
komitea uskaltanut luvata vähintään
yllämainitun arvoisia palkintoja. Luultava on kuitenkin
että ne listojen palattua voidaan määrätä
kallisarvoisemmiksi tahi että useampia tulee
jaettavaksi.
Helsingin naiskirjaltajille!
Kirjanp. yhd:n kuukauskokouksessa viime
heinäk. 12 p:nä oli keskusteltavana kysymys:
»Miten saataisiin naiskirjaltajat ottamaan osaa
yhdistystyöhön ?» — Koska oli luultava että
katkeruus, joka usein ennenkin on tullut
näkyviin tätä asiaa käsitellessä, tälläkin kertaa
tulisi esiin ja vaikuttaisi vaan juovan
levenemiseksi eri sukupuolisten työkumppanien välillä,
päätti yhd. että toimikunta ennen ensi kokousta
kutsuisi kaikki Helsingin naiskirjaltajat kokoon
ystävälliseen keskusteluun yhdistys-asioista.
Kuten lehdessämme olevasta ilmoituksesta näkyy,
onkin toimikunta kutsunut naiskirjaltajat
kokoukseen t. k. 20 p:nä.
Toivomme että kaikki naiskumppanimme
ajattelevat asian tärkeyttä ja osottavat sitä
saapumalla kokoukseen. Heidän tulee muistaa että
ainakin täällä Helsingissä naisilla on samat
edut kuin miehisilläkin kirjapainotyöläisillä ja
että miehiset kirjaltajat juuri ovat vaatineet
tasa-arvoisuutta heille. Ikävä olisi jos
nurjamielisyys, joka jo on olemassa ainakin
muutamassa painossa naisten ja miesten välillä,
tälläkin kertaa Teidän välinpitämättömyytenne takia,
sen sijaan että poistuisi, tulisi kasvamaan.
Toivottavasti tulee tämä kokous
vaikuttamaan ystävällisemmän suhteen aikaansaamiseksi
nais- ja inieskirjaltajain välillä ja edellisten
osanottoon edistystyöhön sen ammattikunnan
hyväksi, johon kuuluvat.
Interiörer från ett
landsorts-tryckeri.
För en tid sedan lästes i »Gutenberg» huru
en tidning i Vasa företagit sig att »skämta»
med härvarande Typografförenings lustfärd med
ångf. »Gustaf Vasa» till grafiska utställningen
i S:t Petersburg sistl. Pingsthälg. Då man
läste detta, förundrade man sig icke mycket,
då det stod angifvet att det trubbiga »skämtet»
ingått i »Pohjalainen».
Låtom oss litet betrakta huru lifvet
gestaltar sig på detta blads tryckeri, och hvilket
människovärde arbetarne därstädes såsom fria
medborgare erhålla. Förutskickas bör dock att
tryckeriet icke ledes af någon faktor i
egentlig-mening, utan skötes denna syssla förnämligast
af principalen, hr O. Ansas, alias Husberg själf.
Och då en icke-fackman »försöker» sköta en så
betydelsefull syssla vid ett tryckeri, clå finner
fackmannen snart att något måste vara »på tok».
Nämda tryckeri är, såsom bekant, icke
gammalt, men har dock hunnit skifta personal flere
gånger; synnerligast ombrytarne vid »Pohj.» ha
varit ytterst »lätta på foten». En person, som
hr A. bevärdigade med faktorstitel, var också
en gång engagerad å tryckeriet, men dennes
bestämmanderätt, hvad arbetenas utförande
beträffar, var lika med noll, hvarför äfven han
såg sig tvungen att »stryka på foten».
Så hände sig att en annons skulle sättas
med halffet korpus autiqua, men då principalen
blef upplyst om att en dylik stilsort ej fans
på hela tryckeriet, pekade han i vredesmod på
en kast, som innehöll bred mittel egyptienne,
och påstod att detta var halffet korpus antiqua,
samt menade att han nog vet huru stilarna
heta. då han i 20 års tid haft med tryckerier
att göra. Naturligtvis kunde icke principalens
arrangemang gå i fullbordan, men bred mittel
antiqua måste den gången ovilkorligen heta
halffet korpus antiqua.
Likaså behöfdes en annan gång till ett
arbete en stilsort, som ännu »låg i paket». Den
s. k. faktorn var just i beråd att sätta stilen i
kast, då principalen som praktiserat vid
trvk-kerier i 20 år infann sig och förbjöd detta, samt
hämtade i stället för kasten ett antal af sina
tömda papyrossaskar med befallning att stilen
i skulle utläggas i dessa. Men att det icke blef
någon snabbsättning af då sättaren måste »hålla
reda på askarna» säger sig själf. Men utom
att arbetarne få lof att finna sig i de
opraktiska och för dem tidsödande anordningar som
af principalen vidtagas, betalas de för sitt
arbete merendels godtyckligt, eller med andra
ord, efter principalens egen tariff, hvilken är
lika ostadig som en barometer. Ett arbete
t. ex. som gör 1 mk 13 p. sidan, betalas med
75 p. och den morske principalen tillägger att
därest icke arbetarne äro, nöjda, så får han
nog andra som arbeta efter hans pris.
En gång uppsade sig en af sättarne till
af-flyttning af den orsak att principalen fordrade
af honom 10 mark, sora han af misstag
på-’ stods ha erhållit för mycket om likviden, men
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
