Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
66
GUTENBERG
N: o 16
jälkiä. Ensimmäisen toimituksensa aikana oli
»Gutenberg» aivan täydellinen kuva tällaisesta
suuresta itseluulosta, samaten kuin Hra
Cajanderin kirjoitus Gutenbergin 13:a n:ossa.
Jokainen ajatteleva ammattimies sitäpaitsi ymmärtää,
ettei se tapa, jolla lehteä toimitettiin, suinkaan
työväen etuja parantanut, vaan jos se jotain
vaikutti, niin täytyi sen olla ihan päinvastoin.
Epäsikiöitä ovat vielä Suomessa kaikki ulkomaan
sosialistien matkittelut, siitä yksinkertaisesta
syystä ettei niihin täällä ole aihetta. Ja jos
onkin, niin ainoastaan arvokkaalla
esiintymisellä jotain saavutetaan vaan ei suinkaan
lyhyt-näköisyyttä uhkuvilla nalkutuksilla, joissa
läheskään aina ei sitäpaitse totuudelle anneta
sitä sijaa, joka sillä kaikkien vakavien asiain
ajossa on oleva. Ei työväestö sillä mitään
voita, jos se, kuten entisen »Gutenbergin»
aikaan, joka lehtensä numerossa julistaa
useampia kirjapainon omistajia ja faktoreja
kykenemättömiksi ja sopimattomiksi tehtäväänsä.
Tässä suhteessa ansaitsee »Gutenbergin»
nykyinen toimitu-s ehdottomasti palioa suuremman
tunnustuksen. Ja ylipäätään voikin syrjäinen
sanoa, että toimituksen osasto 011 meidän
oloihin nähden ollut erittäin hyvä, kun se entisen
toimituksen aikana ei kestänyt pienintäkään
arvostelua. Eikä hra Cajanderin naiivit
hyökkäykset nykyistä toimitusta vastaan edes
kuopiolaisten kannattamana voi ymmärtävän
lukijan mielipidettä tässä kohdin muuttaa. Sen
muistutuksen tekisin nytkin, että lähetettyjä
riita-kirjoituksia ja hyökkäyksiä pitäisi ottaa
vähemmän lehteen. Vaikea tietystikin on
toimituksen aina tietää minkä verran syytä ja
asiaa 011 esim. maaseuduilta tulevissa
hyökkäyksissä, mutta jotenkin huomattavissa pitäisi
sentään aina olla mikä on turhanpäiväistä,
asiatonta ja aiheetonta nalkutusta, mikä todellista
asiaa, sillä nalkutus tekee aina nalkutuksen
vaikutuksen ja on ala-arvoista, vaikka se
olisikin ainoata jota hra Cajander ja kuopiolaiset
haluavat. Tällaisiksi nalkutuksiksi voi sanoa
kun esim. julkaistaan pitkät jutut eräistä
onnen-toivotuskorteista, ja joiden kirjoittajat eivät
ollenkaan tiedä, että kaupparegisteristä annetun
asetuksen mukaan jokainen kauppias — - (ja
kysymyksen alainen firma on tietääksemme
myöskin kauppias eikä vaan kirjapaino) — on
oikeutettu panemaan leimansa kaikkiin tavaroihin
joita hän kaupaksi pitää, vaikkei hän olisi
mitään niistä valmistanut. Valmistajan oma asia
on, onko hän alkujaan pannut siilien leimansa
tahi ei, se ei kuulu tietysti muille. Mutta
kuitenkin saa lehden pienessä tilassa jankuttaa
tuollaista useita kertoja. Sitä paitse pitäisi
jokaisen kirjoittajan tietää, että kun tehdään
hyökkäyksiä nimellisiä henkilöitä ja nimitettyjä
liikkeitä vastaan, kirjoittajan myöskin on
esiinnyttävä täydellä nimellään, sillä muussa
tapauksessa syytökset aina saavat asiaansa pelkäävän
salaparjaajan värityksen. Ja on myöskin
toimitus muussa tapauksessa ottanut omakseen
lähettäjän asian, jota kuitenkaan ei aina ehkä
ole tarkoitettu.
Jos Gutenbergin tila ei salli enemmän alaa
ammattikirjoituksille, olisi saatava heti toimeen
erikoinen, yksinomaa ammattia käsittelevä
suomenkielinen lehti, jonka ei suinkaan tarvitseisi
olla »Gutenbergin» kilpailija ja joka saattaisi
ilmestyä vaikka ainoastaan 4 kertaa vuodessa.
Voisihan asiaa harrastavat Helsinkiläiset ottaa
kysyäkseen esim. kirjapainojen omistajilta koko
maassa, paljollako rahakannatuksella he
suostuisivat asiaa vuosittain auttamaan. Eiköhän
voisi ainakin asian alkuunpanoon kehoittaa
entisen »Suomen kirjapainolehden» toimittajia.
Mutta jos tämä on mahdoton, olisi toivottavaa
»Gutenbergissä» saada huomatummaksi tämä
osasto suomenkielellä. Olisi asialle eduksi
kuulla toimituksen omaa mielipidettä tästä.
A.
Toim. vastaus. Arvoisan lähettäjän kanssa
olemme yhtä mieltä siinä, että suomenkielinen
sekä ammattilehti että -oppikirja olisivat välttä-
mättömän tarpeelliset. Jo monta vuotta sitte
on sellaisten tarve myönnetty. Mutta
ennenkuin voitiin ajatella kummankaan ulosantamistaoli
hankittava suomenkielinen graafillinen
ammattisanasto. Ellemme erehdy, onkin siitä jo noin 8
—9 vuotta sitte kun Hels. Kirjanp. yhd. asetti
komitean suomalaisen kirjapainosanaston
laatimista varten. Tarkoitus oli sittemmin ruveta
hommaamaan ammatti-oppikirjaa. Mutta
pahaksi onneksi raukesi koko tuuma sikseen
komitean eripuraisuuden takia. Myöhemmin on
hra H. J. Forsström valmistanut suomal.
sanaston, jonka jo Suom. Kirj. Seurakin on
hyväksynyt. Tämän sanaston myöntää hra F. itsekin
olevan vaillinaisen, jonka tähden hän onkin
pyytänyt että jokainen kirjaltaja, joka luulee
tietävänsä tai voisi keksiä soveliaampia sanoja kuin
hänen sanastossaan on, siitä hänelle ilmoittaisi.
Tähän asti ei kuitenkaan ole tullut yhtäkään
sellaista ehdotusta. Ammattilehti olisi suotava,
ammatin edistämisen ohessa, jo senkin tähden
että ammattisanastomme tulisi kehittyneeksi.
Ent. »Suomen Kirjapainolehden» toimittajia
luulemme kyllä tähän työhön päteviksi, sillä
ainakin toinen heistä on tietääksemme paraimpia
(ellei paraskin) kielitaitoinen mies maamme
kir-jaltajain joukossa, toinen taas 011 aina innolla
harrastanut suomalaisten kirjaltajain yleistä
edistystä. Varsinkin luulemme sen
mahdolliseksi, jos lehti tulisi niin harvoin ilmestymään
kuin arv. kirjoittaja ehdottaa. Sydämestämme
toivomme että he ottaisivat tämän asian
toteuttaakseen.
Hels. kirjanp. yhdistyksessä on
ammattikir-jan tarpeellisuutta ainakin viimeisen
vuosikymmenen kuluessa aina ajateltu. Meillä on, kuten
tunnettu, sitä varten usean vuoden kuluessa
koottu erityinen rahasto. Aivan nykyäänkin
(buhtik. 21 p.) oli asia esillä yhdistyksen
kuu-kauskokouksessa. Siinä valittiin komitea (katso
Gtbg. n:o 8), jonka toimeksi annettiin ryhtyä
alustaviin toimiin ’sanotun kirjan
aikaansaamiseksi. Aiottiin ensiksi heti aloittaa sen
ulosan-tamista, vaikkapa vihoittani. Mutta katsottiin
parhaaksi odottaa vielä ensi vuoteen, silloin
kun Tukholman kirjaltajayhdistys viettää
50-vuotisjuhlaansa ja kuuluu päättäneen sen
muistoksi ulosantaa uuden ammattikirjan, joka
tietenkin tulee paras mitä löytyy ruotsinkielellä.
Tätä olisi meidän helpompi käyttää ja omiin
oloihimme sovittaa, kuin jos olisi pakko suo-
mennella muista euroopalaisista kielistä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
