Full resolution (JPEG)
- On this page / på denna sida
- Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 10
Ci U T E N i} E R G
91
renaissanfeinfattningar, hvilka kunna användas i
förbindelse med frakturskrifter.
Ku accidenssättare må grundligt studera sitt facks
såväl inhemska som utländska tryckalster och sätta
sig in i de olikakartade arbetenas egendomligheter.
Han mA studera alla slags konstindustrialstcr.
byggnadsvärk o. s. v., for att därigvnom förädla sin smak
och om möjligt finna nya motiv till sitt. eget
arbete. I ett konstindustrimuseum finner
accidenssät-taren alltid en mängd mönster och utsirningsformer,
som han vid gifven anledning kan öfverföra till sitt
eget arbete. Som själftallet må det förutsättas, att han
gör sig bekant med härtill hörande fackliteratur.
För yngre sättare, som icke hafva tillräcklig
kunskap om de olika stilartema. är det att anbefalla, så
vidt möjligt, ett och samma stilsortiment till ett
arbete. Härvid undgår man den så vidriga
sammanblandningen af olika stilar till samma arbete, hvilket
själffallet är absolut förkastligt.
Bland de många typografer, som icke äro djupt,
inkomna i sitt facks natur, herskar ännu deu mening,
att det i ett originelt arbete icke må kunna påvisas
någon förebild. Denna åskådning är emellertid
felaktig: ty nästan hvarje original-sats. komponerad med
värkhg insikt och smak, sluter sig till en eller annan
förebild. Själfva de största konstnärer måste, för att.
kunna vara originella, studera klassiska förebilder.
Konsten i ett arbete ligger just däri, att konstnären
på ett förmånsenligt sätt tillgodogjort sig
förhandenvarande motiver, och på ett passande sätt sökt att
använda rlem till sina egna idéer. Sålunda bör man också
tillvägagå vid användningen af goda tryckmönster. En
duglig accidenssättare kan mycket, väl genom en
delvis omdaning eller förbättring af en annan originalsats
bevisa sin omtanke och kunnighet. Han begagnar en
eller annan god idé i det honom föreliggande originalet,
och sätter det öfriga efter sin egen smak. Ett
arrangemang kan visserligen vara originelt, men är dock
ganska värdelöst, om det icke tillräckligt uppfyller
de allmänna bestämningarna med hänsyn till symmetri,
proportion, form o. s. v.
Vill man följa den moderna smakriktningen, må
man också frigöra sig från den gamla fördomen emot
den friare användningen af materialet. Det må
således vara tillåtet, att en accidenssättare »ödelägger-»
några mässingslmjer eller infattningsstycken, när han
därvid uppnår en helgjuten realisation af sina idéer.
Det minerar icke materialet i det hänseendet, som
en del not: ty sådana böjda linjer eller affilade
iu-fattningsteckën kunna i de flesta tillfällen användas
tlere gånger, och äfven om så icke skulle vara. vill
nian i regeln icke spaia ett eller annat stycke af en
infattning, så mycket, mer som dessa fort utslitas samt
komma ur modet, och således måste ersättas med nya.
Likaledes bör man icke fordra af en accidenssättare,
att hans arbete skall vara tryokfärdigt genast efter
det första korrekturafdråget; det kräfves också
härvid ett eller tlere korrektur, ackurat som vid annat
allmänt sättarbete. Aceideussättaren bör för öfligt
aldrig helt fuliföra en mera komplicerad ram, förrän
han vid aftryck af ett mindre parti hat undersökt,
om den gör den åsyftade effekten, ty man kan i regelu
icke af själfva satsen bedöma en infattnings värkan och
harmoni.
Kirje Kuopiosta.
Kuopion Kirjanpainajain yhdistys päätti 15
p:nä man-ask; pitämässään kuukauskokouksessa
lausua kehoittiksena, että jokainen kirjaltaja
suostuisi luovuttamaan l/2 prosenttia jokaisesta
tilistään »Satunnaisten menojen rahastoon», koska
tähänastinen keräämistäpä on mainittua rahastoa
verrattain vähän hyödyttänyt. Tätä varten
lähetettiin kehoituskirje kiertämään molemmissa
kirjapainoissa, johon kehoitukseen suostuvat
voisivat kirjoittaa nimensä, ja kirjoittikin siihen hra
Backmanin kirjapainosta 12 ja Kuopion Uudesta
kirjap. 9 henkilöä. Kaikki eivät, kuitenkaan
suostuneet kumpaisessakaan kirjapainossa
säännölliseen luovutukseen, vaan aikovat he, kuten olen
kuullut, panna lippuihin, eteenkinpäin ilman
sitoumusta. Onhan niitä sellaisiakin, jotka ovat
muistaneet sitoumuksettakin mainittua rahastoa,
vaan lienee niitäkin, joissa kelioituksetkin
menevät kuin »nukkuneen rukous» ja senpätähden
se kassa on niin vähän lisääntynyt. Kuinka
kauvan nyt kehoitukseen suostuvat täyttävät
sitoumustaan, koska se ei tullut aivan yleiseksi,
sen tulevaisuus näyttää.
* *
*
Kilpa latominen oli myös keskustelun alaisena
samassa kokouksessa ja tuntui sen
aikaansaaminen olevan toivottavaa. Asiasta ei kuitenkaan
voitu vielä tulla päätökseen, kun ei tiedetty
hrain isäntien ja faktorien mielipidettä, josko he
siihen suostuisivat ja olisiko kirjapainot hyvän-
tahtoisesti apuna palkintojen antamisessa, joka
muutoin, voimiimme katsoen, on vaikea toteuttaa.
Tarkempi keskustelu jätettiin seuraavaan
kokoukseen ja valittiin 2 jäsentä siksi tiedustamaan
asiaa.
* *
*
Kun Kansanteaatterilta, joka meidän
kuopiolaistenkin talvi-iltoja käypi silloin tällöin
hauskuuttamassa, on kielletty se valtioapu, joka sillä
oli edellisenä vuonna ja koska teaatterin niin
muodoin on vetoominen yleisön apuun, on täällä
aikeessa tämän talven kuluessa yhteisvoimilla
panna toimeen jotkut yleiset huvit, arpajaiset
tai muut, mainitun teaatterin hyväksi.
Muutamat asiaa harrastavat nrv. kaupunkilaiset
lähettivät Kuopion Kirjanpain. yhdistyksellekin
kirjeen. jossa kehoittivat meitäkin valitsemaan
osanottajia; ja koska pidimme itsemme velvollisina
siilien, valitsimme kirjeessä pyydetyt 4 jäsentä,
jotka yhdistyksemme puolesta toimivat huvien
aikaansaamiseksi.
* *
* ’
Yhtä ja toista pikku seikkaa oli vielä
ratkaistavana kokouksessa, mutta koska niistä
kertominen ei maksane vaivaa, niin piirrän kirjeeni
Outisia, - Notiser.
Handarbetsafdelningen lutr till ordförande
utsett fru Alma Kjellin.
Käsityöosasto on puheenjohtajakseen
valinnut rmiva Alma Kjellinin.
Till festbestyrelsen hu blifvit, inkallade hr
E. Hollander, frk:na Emmi Eklund, Anna
Friman. Ida Holmlund och Hanna Reiman, den
sistnämde till kassör.
Huvitoimikuntaan on hra J. Holmbergin
sijaan valittu hra E. Hollander. Lisäjäseniksi on
kutsuttu neidit Emmi Eklund, Anna Friman,
Ida Holmlund ja Hanna Reiman. Kassööriksi
on valittu viimemainittu.
Utlärde. Den- 15 no»’, utlärdes å N.
Pressens tryckeri sättareleverne Olga Husman och
Emil Törnroos. A Helsingfors Centraltryckeri
utlärdes d. 15 dennes trycknreleven Robert
Salminen.
Iltaman hupaisella ohjelmalla piti
käsityö-osasto viime lauantai-iltana yhd. huoneistossa.
Till Wien afreste hr Vieno Forsström den
(i dec. Hr F. ämnar söka sig kondition å Typ.
Inst. »Steyrermiihle», till Hvilken officin han
erhållit rekommendation af förlagsfirman till det
illustrerade värket »Finland i Bilder», som tryckes
ä nämda tryckeri.
Ulkomaalle lähti t. k. fi p:nä latoja Vieno
Forsström. Aikomuksensa on Wienissä päästä
latomaan aloitettua teosta »Suomi kuvissa». Tätä
varten oli hänellä mukanaan suosituskirjeitä
kirjan ulosantajilta. Hra F. aikoo sanotun työn
loputtua jäädä edelleen opintoja harjoittelemaan
Wieniin y. m. kaupunkeihin.
Latomakilpailu pannaan Tampereella
toimeen ensi Tammikuulla, kertovat sikäl. lehdet.
Kilpailussa tulee noudatettavaksi samoja
sääntöjä kuin Helsingissä pidetyssä latomakilpailussa.
Sträjk har, enligt hvad telegrafen meddelat,
nyligen utbrutit i Pest. 2,500 sättare ha
instält sitt arbete. Typograferna förfoga öfver
en stark fond. Boktryckarne motsätta sig
energiskt sättarnes fordringar. Tvisten gäller
förkortad arbetstid och förhöjd beräkning samt faststäld
minimilön.
Gemensam tariff för hela Österrike har
nu, efter åtskilliga underhandlingar mellan
principalernes och arbetarnes organisationer, blifvit
upprättad.
De hufvudsakligaste bestämmelserna äro:
införandet af 9 timmars arbetsdag (dock med rätt
för de landsortstryckerier, som f. n. arbeta 10
, timmar, till och med 1S9G års utgång hålla
91’2 timmars arbetsdag); minimi veckolönen
indelas i sex klasser, beroende på olika
lef-nadsomkostnader i skilda städer, och varierar
emellan 9—13 floriner (= 22: 22,1—32: 9,7
pn:i). På samma sätt varierar priset för
accord-sättning i det fraktur betalas med 18—20
kreut-zer (= 45,2—59,4 p:ni) och antigua 1
kreut-zer högre per tusen bokstäfver.
Nu har sålunda principen antagits af
vederbörande organisationer, men dä ett stort antal
principaler stå utanför organisationen och äro
motståndare till de antagna reformerna, så
haiman förmodligen att emotse stridigheter vid
tariffens införande.
Typografemes yrkessjukdomar. I
Conrads »Jahrbücher» meddelas en 37 år
omfattande sjuk- och dödlighetsstatistik, bygd på
material från Berlinertypografernes sjukdomar.
Af densamma framgår, att typografernes
medel-lifslängd är kortare än Berlins öfriga manliga
befolkning. Dödlighetssiffran närmar sig
betänkligt Solinger-sliparnes högst ogynnsamma.
Af dödsfallen härröra 49 % af lungsot, som
bland typograferna anställer större härjningar
än bland andra yrkesmän. Den höga siffran
beror hvarken på typografernes
kroppskonstitution eller på deras tvärtom relativt ganska goda
S ekonomiska vilkor, utan på andra
arbetsförhållanden. Tuberkelbacillerna i de sjuka
arbetarnes upphostningar utveckla sig nämligen
frodigt i sätteriernas varma luft, och i följd af
det inandade fina blystoftet befinna sig sättarnes
andedrägtsorgan ofta i ett tillstånd af kronisk
retning och äro därför särskildt disponerade att
upptaga baciller. Dessutom inkommer stoftet i
kroppen äfven från händerna vid ätande,
drik-kande och rökning. Egentliga blysjukdomar
äro sällsyntare, än vanligen antages, däremot
synes en hel del reumatiska fall samt
nerv-ocli magåkommor härröra af blyförgiftning.
Ögonsjukdomar och minskad synförmåga liksom
åderbrock förekomma äfvenledes ganska ofta.
Kuulumisia Waascwta.
1895.
Aikaa on siitä kulunut kuin viimeksi oli tietoja
täältä, vaau kuin ei juuri mainittavaa ole tapahtunut,
cn ole tahtonut tyhjillä jaarituksilla väsyttää G:u arv.
lukijakuntaa. Nythän se oikeastaan alkaa yhdistyksien
työskentelynika, kun herttainen kesä on jättänyt
vuoronsa kolkolle talvelle ja sateiselle syksylle.
Kokouksessa 27 p. Lokakuuta oli muiden toivomusten
muassa myöskin se että Gutenberg ensi vuonna
paremmin antaisi tilaa ammattitiedoille ja vähemmän sisältäisi
yksityisten riitakirjoitukisa. Ja on myöskin minun
mielipiteeni se että kun maaseutu kirjaltajia
pyydetään tilaamaan Gutenbergia, niin on heillä myös
oikeus vaatia paremmin, jos ei muuta, niin
ammattikirjallisuutta, syystä että enin osa kirjaltajia eivät saa
minkäänlaista hyötyä nykyisestä Gufenbergistä, syystä
että mitä siinä on luettavaa on ihan outoa suuremmalle
osalle kirjaltajia. Lehti kyllä on H:gin
kirjaltajayh-distyksen, mutta ei yhdistyksen sitä sen vuoksi tarvitse
pitää omana äänenkannattajanaan, kun kumminkin
maaseutulaisten apua tarvitaan, ja kun he apunsa
antavat 011 heillä myös oikeus vaatia hyödyllisempää
luettavaa kuin siinä riitä nykvä on, enin osn’ mitä
näkee muissa sanomalehdissä * Olkoon asia kuinka on
vaau pieni muutos olisi tarpeen, niin että se koskisi
koko kirjaltajakuntaa Suomessa, ei ainoastaan
Helsinkiläisiä.
* *
Samassa kokouksessa esiintoi sitä ennen valittu
komitea oppilassuhteista seuraavan tuloksen: Waasan
* Arv. kirjoittajalle tahdomme huomauttaa että
sanomalehdet ainakin täällä Helsingissä ovat niin
valppaita. että pieninkin tapahtuma on niillä heti tiedossa,
ti.» kun ilmestyy vaau kaksi kertaa kuukaudessa, on
tietysti ollut pakotettu ottamaan samoja
kirjaltajakuntaa koskevia uutisia, kuin jo on ollut muissa lehdissä,
ellei ole tahtonut niitä tarpeettomina jättää, joka
mahdollisesti usean mielestä ei myöskään olisi oikein, »G:n
kun monikin säilyttää. — Onlian ; G* sisältänyt
sellaistakin, joka pitäisi hra Kyöstiäkin tyydyttämän, uim.
maaseutukirjeitä. —• vaikka, totta puhuen, saakin
huonon käsityksen vaasalaisten -aiiomalehtimieskyvvstä,
ellei hra Kyöstin uutiset jo aikoja sirte ole \Vaasan
lehdi-.sä olleet.
Toini.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Sun Dec 10 05:38:36 2023
(aronsson)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1895/0091.html
