Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBËRG
IV årg.
N:o 4 +1
IV vuosik
Utgifven af Typografernes förening i Helsingfors « Helsingin Kirjanpainajain yhdistyksen ulosantama
Prenumerationspris:
Helt Sir ... .
Koko vuosikerta .
Tilaushinta:
. . ■ \
. . .1
4 m.
Postportot tillkommer — Postimaksut
tulevat lisäksi
Helsingissä, Päivälehden kirjapainossa,
Redaktion: — Toimitus:
F. F. W. Ahlroos —
(Ansvarig — Vastaava)
K. Hoimela
Annonspris: — Ilmoitushinta:
Per petitrad......(
Petiiti-riviltä.....f
Februari
29
Helmikuu
Reshjälpskassan.
Medlemmar ’ Centralstyrelsen äro: hrr J. A.
Kosk, ordf’., A Karjalainen, sekreterare. K.
Man-delin, kassör, C. Bernström och H. J. Forsström
Kassörens adress: J. Simelii arfv.
tryckeriaktiebolag, Helsingfors, Nylandsgatan 9.
Meddelanden från Centralstyrelsen.
Det relativt goda resultat vår reskassa utvisar
vid senaste årsslut ger oss anledning att för våra
kolleger framhålla de.ss betydelse genom allmän
tillslutning och då reshjälpens storlek är beroende
af den kontanta tillgång som densamma förfogar
öfver, finna vi att dess förstärkande är nödvändig
Den uppmaning som förut gifvits åt typograferna
i landsorten om bildandet af reskasseafdelningar
har icke uppmärksammats i den utsträckning som
Centralstyrelsen ansett nödig i det endast 13
afdelningar med tillsammans 40(i modlemmar
(Helsingfors inberäknad) bildats, men hoppas vi nu då
kassans ställning för alla blifvit klargjord, att
intresset skall vakna för densamma.
I landsorten tyckes man på några håll ej rätt
uppfatta paragraf 9 mom. a. hvarför
Centralstyrelsen ser sig bifogad att något närmare belysa
densamma. Afdelningens ej behöfliga medel skola
insändas till Centralstyrelsen för att denna skall
vara i tillfälle att i händelse af behof kunna sänds
erforderliga medel till de afdelningar som äro i
saknad af medel för utbetalande af reshjälp, dsl
dess egna tillgångar icke räcka till Afdelning
skall därför ej hålla större summa än som anses
nödvändigt för de utbetalningar som visas vara
behöfliga. Kapitalet skall samlas på ett ställe och
fördenskull insändas till Centralstyrelsen. Detta
är en sak som bör af våra landsortskolleger
uppmärksammas emedan kassans storlek bedömes
efter det belopp som Centralstyrelsen förfogar
öfver. Centralstyrelsen måste ju veta huru stor
bärkraft kassan ’har och fördenskull måste dess
tillgångar vara lätt tillgänglig för densamma.
Medel ha inkommit från: Fredrikshamn 15 mk
och Viborg 90 mk.
Redovisning för senare halfåret hafva följande
afdelningar insändt: Borgå, Fredrikshamn,
Joensuu, Kuopio och Viborg.
Matka-apurahasto.
Päähallituksen jäsenet ovat: brat J. A- Kask,
pulicenj. A Karja’ainen. sihteeri, K- Mandelin,
rahastonhoitaja, C. Bernström ja H J. Forström.
Rahastonhoitajan osoite: J. Simeliuksen peiill.
osakeyhtiön kirjapaino, Helsinki, Uudenmaank 9.
Päähallituksen tiedonantoja:
Sen suhteellisesti hyvän tuloksen johdosta,
jonka matka-apu rahastomme osoittaa viime vuoden
lopussa, antaa meille aihetta huomauttamaan sen
arvosta ammattilaisten yleisen liittymisen kannalta
ja kun matka-avun suuruus riippuu saatavilla
olevista varoista, havaitaan rahaston vahvistaminen
välttämättömäksi. Se kehoitus, joka ennen on
annettu kirjanpainajille maaseuduilla
matka-apura-hasto-osastoja perustamaan, ei näy vielä tulleen
huomatuksi siinä laveudessa kuin Pääliallitus on
pitänyt tarpeellisena, sillä ainoastaan 13 osastoa,
yht 406 jäsentä (Helsinki siihen luettuna) on
perustettu, vaan toivomme, kun rahaston kanta on
on kaikille selvä, että harrastus tästä tuloe
heräämään.
Oppilassuhteet
maaseutukirja-painoissa.
Ken tuntee vähänkin kirjapaino-oloja
maassamme, tietää myös, että yksi ammattikuntamme
mätähaavoista on haettavissa nykyään
oppilas-oloissa. Epäkohdat tässä kohdin tulevat parhaiten
näkyviin maaseutukirjapaiuoissa, joista tässä
hiukan mainittakoon.
Oppilaiksi kirjapainoihin maaseudulla
tavallisesti otetaan ken vaan tarjolle tulee, etupäässä
sellainen, joka nöyrimmästi suostuu oppiajallaan
olemaan juoksupoikana, lattianlakasijana,
halon-kantajana ja -hakkaajana, jopa paikottaia
kadun-lakasijanakin. Todelliset oppilaslahjat eivät tule
useimmiten kysymykseenkään oppilaita otettaessa.
Laki tosin tietääksemme tekee määräyksiä
oppilaan runmiinrakennuksen ja terveydentilan
suhteen, mutta nämä asiat tähän asti ovat jätetty
sivuseikoiksi.
Mitenkä tämän asian laita lieneekään, kaikissa
tapauksissa kuulostaa se meistä kummalliselta.
Totta on. ettei koskaan työn laatu ja
monipuolinen oppi kelienkään pahennukseksi ole, kun ne
vaan tulevat jokaiselle oikeassa järjestyksessä ja
perusteellisesti annettua. Mutta mitenkä nyt nuori
kirjapaino-oppilaskin, joka useinkin on
varustettuna niukoilla koulutiedoilla, voi hankkia itselleen
perusteellista ammattitaitoa, jota hän kumminkin
välttämättömästä tulevaisuudensa turvaamiseksi
tarvitsee, oppiajallaan, kun hän saapi suuremman
osån päivää toimia muissa askareissa, eikä saa
työskennellä kastinsa ääressä? Tulokset tästä
meillä on joka päivä nähtävissä. Isäntien
mielestä tämä tosin lienee sama. millainen oppilaan
tulevaisuus tulee olemaan, mutta ammattikunnalle
ja oppilaalle itselleen ei ole tämä yhdentekevää.
Emmekä luule, ettei isännätkään saisi tästä ajalla
kärsiä, jos vaan asian oikein käsittävät, sillä
eihän ole sama. jos isännällä on kykenevää tai
kykenemätöntä työväkeä. Yksi etu heillä tästä tosin
on. nim. että tällaisilla „ulosoppineilla" ei ole
minkäänlaista sananvaltaa asemansa puolustamiseksi,
vaan saavat he johtajineen menetellä heidän
kanssaan miten itse tahtovat. Senpä vuoksi onkin
maaseutukaupungeissa taitureja, jotka työskentelevät
50—100 markan kuukauspalkalla 12—13 tuntia
vuorokaudessa. Tästä taas seuraa se, että
työnantajat maaseudulla voivat hyvin näin
huokeahin-taisella työväellä kilvotella helsinkiläisten kanssa.
Tällainen ammattitaidossaan heikko työmies
täytyy tällaisiin oloihin näin ollen olla tyytyväinen:
jos valitat, vastataan heti: „mene matkaasi, minä
saan kyllä oppineempaa väkeä." Tyytyä siis
täytyy. vaikka vieläkin palkkaasi vähennettäisi, sillä
matkalle ei myöskään uskalla lähteä, huono kun
ammattitaidossaan tuntee olevansa.
Suurimmaksi osaksi maaseudulta tulleet
oppilaat ovat vieraita kieliä oppimattomat, joko
supisuomalaisia tahi sitte ummikkoruotsikkoja: ei edes
toisessa kotimaisessa kielessä niin paljon
perehtyneitä, että voisivat tulla latomuksessa aikaan.
Harvassa Helsingin painossa voi tällainen latoja
tulla kunnolla toimeen. Jokainen
käsityöläisop-pilaskin Suomen kaupungeissa pakotetaan nykyään
käymään oppiajallaan sunnuntai- tai sitte n. s.
iltakouluja, joissa nnnetaau monenlaista oppia.
Maaseuduilla muutamin paikoin ei näy
käsitettävän sääntöjen 9 pykälän a) koh*aa, jonka
vuoksi Päähallitus on pitänyt tarpeellisena
lähemmin asiata valaista Osaston liika vara t lähetetään
Päähallitukselle, jotta tämä olisi tilaisuudessa
tarpeen vaatiessa lähettämään rahoja niihin
osastoihin. jotka ovat niiden tarpeessa matka-avun
suorituksessa silloin kun omat varat eivät riit ä. Osasto
älköön siis säilyttäkö suurempaa summaa kuin
mikä havaitaan välttämättömän tarpeelliseksi
sattuvia suorituksia varten. Pääoma kerättäköön
yhteen paikkaan ja on sen vuoksi lähetettävä
Päähallitukselle. Tämän seil an tulee maaseudun
kirjanpainajain huomata, sillä rahaston suuruus
arvioitaan siitä summasta, joka on Päähallituksen
huostassa. Päähallituksen on siis tietäminen, kuinka
tukeva rahasto on ja sen vuoksi tu’ee sillä olla
varoja tarvittaessa saatavissa.
Varoja on saapunut: Haminasta 15 mk ja
Viipurista 90 mk.
Tilit jälkimäiseltä puolivuodelta ovat
seuraavat osastot lähettäneet: Haminan, Joensuun.
Kuopion, Porvoon ja Viipurin
Hankoniemen, Oulun, Turun ja Vaasan
osastoja huomautetaan viime puolenvuoden tileistä.
Jyväskylän ja Kokkolan osastoilta odotetaan
viime vuodelta tietoja yleensä.
Hvem skola vi välja?
Till tiden för årsmötena rinner det nästan
alltid hvar och en i hågen hvem som skulle vara de
lämpligaste att uppställa som kandidater, och man
och man emellan diskuteras och frågas ofta hvem
skola vi välja? Valen sker ändå ofta på måfå.
ehuru en stor betydelse ligger på, att till
bestyreisen kunna erhålla de mest dugande krafter, som
möjligtvis stå att erhålla. Om sålunda någon
föreslår en något intresserad svenska och finska
talande medlem godkännes han oftast utan några
närmare reflektioner och blir sålunda väld till
be-styrelsemedlejn.
Utan någon närmare eftertanke på
förenings-’ beslutens behandling och genomförande, har
arbetaren på de senare tiderna vurmat för, att till
kandidater uppställa män från ledet, således med en
ganska stor själftillit.
Vi för vår del tro, att detta förfarande icke
varit alldeles rätt. Vi skulle därföre föreslå att
föreningen åter skulle försöka uppställa en faktor
I på kandidatlistan. Föreningen skulle därigenom
vinna bra mycket i sina göranden och låtanden,
för att icke framhålla ett behöfligt närmande
emellan faktorer och arbetare eller ett större samarbete
Bland våra faktorer finnas flere dugande och
intresserade män, med obestridligt större
erfarenhet än de flesta frän ledet, men de äro xipptagna
af göromål å annat håll, i andra föreningar! Den
enda passande kandidat vi sålunda skulle kunna
stanna för vore faktor Robert Ahlstedt, och vi tro,
att han som tidigare visat stort intresse för för
eningen. icke skulle vara emot, att lämna oss sitt
bistånd.
Bland oss arbetare finna vi icke någon mera
passande person att uppställa på kandidatlistan
än ./. Jakobsson, äfven en man i sin bästa kraft
och med ganska betydande insikter i
iorenings-litVet.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
