Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
4
(t it t e n b e r g-
N:o 3
ler är första gången. Rol) ... nu höll jag på att
försäga mig, faktorn velat drifva spelet därhän,
men alltid strandat, är äfvenså allom bekant.
Otaliga skulle de bilder vara jag kunde visa,
men inskränker föreställningen till annan gång
och hoppas, det desamma då vuxit til 1 i omfång
som „viggnings"-fordringar hos en viss
»eel-älskande" underfaktor.
Paulus.
Sananen viime syksyisestä
latoma-kilpailusta.
Emme lausuisi totuutta ellemme heti alussa
sanoisi, että koko latomakilpailu onnistui
tavattoman huonosti, johon ei suinkaan ollut syynä
Helsingin latojain tuntemattomuus, vaan
palkinto-komitean huono kokoonpano ja sen
kykenemättömyys latonruksia arvostelemaan. Tuntuu siltä I
kuin ei olisi ollut yhtään täysin taitavaa
ammatti-mie.stä koko komiteassa Moitittavaa on
suu-resti, että komitea itseään täydentäessään valitsi
ainoastaan johtajia, eikä yhtään ainoata kastin
ääressä seisovaa latojaa. Samoin sekin, että
kil-pailut olivat eri päivinä. Komitea ei myöskään
hankkinut alustavia tietoja muista maista, mitenkä
ja minkälaisilla perusteilla kilpalatomuksia
parhaiten arvostellaan, vaan piti itseään kyllin
viisaana suoriutumaan työssään.
Näihin johtopäätöksiin olemme tulleet sen
johdosta, että palkintojen jako oli niin
nurin-puolista.
Ensimmäinen palkinto annettiin latojalle, joka
oli latonut ladelmansa kovin epäsäännöllisesti sekä
taittanut sanoja sellaisia kuin et-tä ja min-kä. Minne
onkaan unohtunut kuudelta ylifaktorilta, kolmelta
ali faktorilta ja kahdelta sanomalehden katkasijalta,
jotka komiteaan kuuluivat, se vanha perussääntö,
joka sanoo: älä milloinkaan taita kahta kirjainta
toiselle riville.
Siis komitean mielipiteen mukaan saamme
aina taittaa semmoisia sanoja kuin esim. et-tä
mi-nä o-len suu-ri pässi, jn-kn en käsi-tä en-kä tic-dä
mitään!
Tämä on anteeksiantamatonta menettelyä, sillä
ladelma semmoinen kuin ensimmäisen palkinnon
saajan, ei olisi saanut tulla edes kysymykseenkään.
Samoin oli laita neljännen palkinnon saajankin,
joka suuresti itsekin ihmetteli, että hän sai
palkinnon. On siellä komiteassa mahtanut olla koko
saappaita, kuin antoivat palkinnon minulle, arveli
hän.
Ihmeet tulevat tavallisesti näkyviin näytöksen
lopulla ja niin tässäkin. Kaksi viimeisessä päässä
olevaa latojaa saavat palkinnon huolellisesta
la-tomuksesta. Nyt ei enää ole määräämässä
komitean tuhmat numerot, vaan järki. Ja järkeä
käytetään miehekkäästi. Annetaan hopeainen
muistolevy ladelluista, jotka ovat keskinkertaista
huonommat, rivit suudittuina puoliskoilla, vaikka
ammoisista ajoista asti on ollut sääntönä, että
hyvässä latomuksessa on käytettävä salukkeina
paksuja ohukkeita.
Nyt alkoi näytöksen toinen kuvaelma, joka ei
liene kaikille täysin käsitettävissä. Oli niin. eräs
pieni, tunnettu mies komiteassa pannut kaikki
ruumiin ja sielun voimansa liikkeelle, jottei hänen
kahden »parhaimpansa" kunnia ja taito tosiasiassa
menisi pöydän alle. Tässä hän onnistuikin.
Komitea myöntyy tämän pienen miehen esitykseen
ja syrjäyttää kymmenkunnan paremman tuloksen
saavuttanutta latojaa. Kunniakasta!
Eiköhän kysymyksessä ollutkaan
latomakilpailu? Ei tietenkään. Nyt oli vaan kysymys
pienestä suosionosotuksesta komitean puolelta.
Kun palkinnot olivat jaetut kirjanpainajain
yhd. huoneustossa, kutsutaan koko komitea heti
paikalla tämän pienen^miehen kirjapainoon, jossa
kaikki paikat olivat siistityt. Komitea kumartaa
syvään ja lähtee miehissä hyvin talutettuna.
Seuraavana päivänä vietettiin taas juhlaa.
Tuo meidän rakas Robertimme se oli, joka nyt
juhlan toimeenpani. Juhla oli vaan yksinkertainen
laatuaan. Roberti piti puheen, kääntyi oppilaiden
puoleen ja mainitsi, ettei pidä katsoa ainoastaan
nopeutta, vaan myöskin ladelman hyvyyttä, se
on pääasia. (Puhuja punastuu ja komitean pienin
jäsen tukkii korviaan.)
Nimimerkki —aa —a on kirjoittanut sangen
asiallisen arvostelun kilpalatomisesta Päivälehteen
ja huomauttanut samalla sitä omituista seikkaa,
ettei Nya Pressenin kirjapainosta annettu
korreh-tuureja nähtäväksi. Oliko siis kilpailu salainen?
Oliko kilpailun tulos liian huono? Vai oliko
palkinnot liian ala-arvoisia? Ei suinkaan nämä
asianhaarat olisi pitänyt olla syynä kilpailun
julkisuuteen. Mutta kai Nya Pressenin kirjapaino on
ulkopuolella kaikkia arvosteluja.
Kuinka uskalsi nyt herra —aa —a ryhtyä
arvostelemaan asioita, joissa komitea piti itseään
ainoana oikeutettuna arvostelijana? Mutta hän ei
näyttänyt pelkäävän totuutta lausuessaan, vaikka
komitealla olikin halu ja maku saattaa asiat
julkisuuteen toisin arvosteltuna. Tämä lienee
komitealle karvas omena.
Olemme nähneet kaikki kilpalatomukset ja
voimme siis täydellisesti arvostella jokaisen
kilpailijan perustiedot itse latomataidossa. Kun näitä
näkökohtia seuraten tarkastaa tuloksia, huomaa
ihmeekseen, että moni ensimmäisen luokan latoja
on kerrassaan syrjäytetty ja palkinnon saajina
ovat toisarvoiset, keskinkertaista huonommat.
Mistähän esim. tulee se hullutus, että neiti I
Holmlund ja hra I. Kurvinen saivat tunnustuksen
huolellisesta latomuksesta ? Oliko komitea
kokonaisuudessaan niin johdonmukaisuutta vailla, jotta
piti antaa palkinnot henkilöille, jotka niitä kaikkein
vähemmin ansaitsivat? Tämmöisissä asioissa ei
saa suosio tulla kysymykseen, vaan ainoastaan
ammattitaito.
Yllä olevan johdosta pyydämmè ehdottaa, että
kun vastaisuudessa kilpailuja toimeenpannaan,
otettaisiin huomioon silloin seuraavat asianhaarat:
jos taitat kaksi kirjainta toiselle riville,
hyljätään koko latomus;
jos ladot suhteellisesti liiaksi vikoja, hyljätään
ladelma myöskin:
tarkastaja arvostelkoon latomistapasi. asentosi
ja kuinka monta kirjainta pudotat. Kaikki nämä
seikat olkoot lopullisessa arvostelussa määräävinä:
määräykset erityisistä vioista voidaan
sittemmin määrätä;
yleensä otettakoon huomioon kaikki
latomis-taitoon kuuluvat seikat:
palkitut latomukset painettakoon merkittyine
vikoineen, jotta muutkin kuolevaiset saisivat oppia
mitä uutta niistä mahdollisesti voisi löytää: sekä
palkintotuomareita valittaessa muistettakoon
myöskin latomuksessa taitavia henkilöitä.
X.
Tammerfors Typografförening
firade sin årsfest den 9 dennes uti
arbetareföreningens lokal därstädes. Före festen hölls
årsmötet, där bl. a. förrättades de sedvanliga valen.
Till bestyreisen valdes, i stället för de afgående,
hrr J. R. Carlander, J. Heikkilä och T. Andelin;
dessutom valdes uppbördsmän för de skilda
tryk-kerierna. Inskrifuingsafgiften beslöts nedsänkas
till en mark.
Årsfesten, till hvilken hade inbjudits åtskilliga
främmande, börjades med musik, utförd af en
or-kesterseptet, hvarefter lir J. V. Hellberg höll ett
vidtomfattande tal öfver arbetaresaken, dess
utveckling. tillväxt och hufvudändamål. Hr Eklund
sjöng flere sånger med sin kända välljudande röst.
Vidare fick man höra en berättelse, hvilken
upplästes af läraren A. Auer, samt skåda en balett,
utförd af tvänne fröknar. Dessutom skedde vid
festen prisutdelning med anledning af den nyligen
hållna snabbsättningen. Prisen tillföllo:
I:sta priset, en silfvervinkelhake, signatur
„Aapus", Jaakko Carlander från Aaniuks tryckeri;
II:dra priset, en silfvervinkelhake, signatur
»Iris", Juho Heikkilä fr. Jansson et C:os tryckeri:
III:dje priset, en guldtenakel, signatur »Gitt",
A. Nordberg från Aamulelitis tryckeri;
IV:de priset. »Handbok i Boktryckarekonsten"
i elegant band, signatur „Esa", A. Kuusilta från
Aamul. tryckeri; och
V:te priset, silfverpinsett, signatur »Koski",
i K. Juvenius T.reen U:sets tryckeri.
Närmast voro signaturerna »Josu" och »Bravo",
K. Mäkelä från A:lehtis och fröken Hilda Sihlman
från T:reen TJ:sets tryckeri.
Uti täflingen deltaga 18 sättare, hvilkas
resultat utvisas genom följande tabell:
Facknotiser. — Ammattiuutisia,
— Alumiini umipronssiakin on ruvettu
käyttämään painotöihin. Sitä käytetään sekä
kirja-että kivipainoissa hopeoimisen asemesta.
Väriltään on se kauniimpaa ja kirkkaapaa eikä niin
kuutamon kalpeaa kuin hopeapronssi.
Pohjaväriksi on sopivin joku kohtalaisen väkevä vaalea
väri.
(yföm ty & if/f(i //lya
utgifisfonc/en f
Signatur. Antalet uppëatta bokstäfver. Genom fel afdragna bokstäfv. Kvarst. bokstäfver.
6.047 95 5,952
5,057 260 4.797
745 •M7S
4.416 235 4,230
495 4,092
Josu........ 4,808 865 3,943
Bravo........ 4,415 505 3,910
4,104 250 3,854
Kiree........ 4,162 340 3,822
Teeri........ 4.878 1.190 3,688
Lix......... 4,723 1,055 3,668
Opus........ 4,296 615 3,651
4,272 640 3,636
1,615 3,6-6
Revontuli...... 4,688 1.240 3,448
3.751 375 3,378
N......... 4,069 1,050 3,019
»Alkava"....... 4,320 1.860 2.460
Sättningstiden utgjorde 2 timmar.
För att jämföra, vilja vi upptaga de högsta
härstädes uppnådda antalet bokstäfver:
Del. sign. Sntfca bokst. Red. antal
bokst.
Mörkö..... 5,746 5,286
8888 ...... 5,385 5,245
Väinö..... 5,380 4,990
Largo..... 5,169 4,949
i/isfa/caa (Satunnaisten
nicncjen i a/iastca /
Brefblådà. — Kirjelaatikko.
Useita maaseutukirjeitä on täytynyt jättää
ensi numeroon
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
