Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
30
GUTENBERG
N:o 7
oli meille asunnon hankkinut. Hänen kanssaan
sitte kotona käytyämme menimme kaupunkia
tarkastamaan. Budapest on erittäin komea, eikä
ihme, jos unkarilaiset siitä ylpeilevätkin. Suorat
leveät kadut komeine palatsineen ja
sähköraitio-teineen panee kyllä vieraan ihmettelemään. Kadut,
joista suurimmat ovat joko puulla tahi asfaltilla
lasketut, ovat paljoa puhtaammat kuin esim.
Wienissä. Tonava, joka täällä on kovin leveä, jakaa
kaupungin kahteen osaan, joista toinen, Buda eli
Ofen, kapuaa pitkin korkeata vuorta, jonka
huipulla komea kuninkaallinen linna sijaitsee. Eräällä
vieläkin korkeammalla vuorenhuipulla on luja
linnoitus, jonka avulla Itävalta pitää kuumaverisiä
unkarilaisia aisoissaan. Tonavan yli johtaa useita
suuria siltoja Pestiin, joka on komein ja suurin
kaupunginosa No niin, komea ja kaunis on
kaupunki, miellyttävin niistä, joita jo tähän asti
olemme nähneet.
Kirjapainoja on täällä kaikkiaan 104. Monet
niistä ovat jotenkin suuria ja varustetut omilla
kirjasinvalimoillaan, kivipainoilla y. m. laitoksilla.
Siitä syystä ei erityisiä kirjasinvalimoja löydykään
kuin ainoastaan yksi koko kaupungissa.
Suurin kirjapaino kirja- ja kuvatöitä varten
on se, jossa työskentelemme. Sen nimi on »Pesti
Könyvnyomda ßészvény Tärsasäg" eli »Pester
Buchdruckerei Actien-Gesellschafc". Työväkeä on
siellä lähes 300 henkilöä, joista yhdessäkin
lato-masalissa joka päivä työskentelee 147 latojaa
Öisin on sitä paitsi erityinen työväestö, joista
latojia nykyään lähes 50. Koneita on verrattain
kovin vähän, ainoastaan 19 pikapaininta, paitsi
suurta joukkoa pienempiä koneita. Tähän on syynä
se, että painossa on enimmäkseen tabelli- y. m. s.
töitä, jotka vaativat paljo aikaa latomiseen, vaan
painetaan jotenkin pienissä painoksissa.
Työaika on nykyään 9 tuntia, jaettuna niin, että
se talvisin on V28—12 ja 2— V27 sekä kevätpäivän
tasauksesta syyspäivän tasaukseen 7—12 ja 2 — 6.
Työjärjestys ei muuten ole niin armottoman ankara
kuin Wienissä, sähkökellolla tosin annetaan merkki
sekä työn alkaessa että loppuessa, vaan
myöhästymistä, jos se ei kovin monta kertaa tapahdu, ei
rangaista kuin pienellä sakolla viikkopalkkalaisille.
Tupakoiminen ja syöminen työajalla on yleensä
sallittua, vieläpä saa lähettää pojan kaupungille
hakemaan mitä tarvitsee.
Työnjako täällä on jotain, joka ansaitsee
erityistä mainitsemista. Ensiksikin on tietysti
laskuja viikkopalkkalatojat, joista edellämainitut latovat
yksinomaan suoraa »härkää", jälkimmäiset sen
sijaan »forteleja". »Härkälatojilla" on hnonoimmat
ja pimeimmät paikat keskellä salia. Viikkopalkalla
työskentelevät latojat ovat taas jaetut kolmeen
lahkoon, nim. aksidenssi- ja tab.ellilatojat, taittajat,
jotka ovat laskulatojien »mestareita", sekä
purkajat, joitten paikka on suurten pöytien ääressä
keskikohdalla salia ja jotka yksinomaan vaan
purkavat. Ikävää työtä tosiaankin! Kun esim on
tekeillä joku suuri tabellityö, määrää johtaja kutka
sitä tulevat tekemään ja yksi heidän joukostaan
saa olla työn johtajana. Hän sitte jakaa jokaiselle
osansa, selittäen miten se on tehtävä, hoitaa
ko-rehtuurit y. m. ja on yleensä vastuunalainen koko
työstä. Latojille hän sitä paitsi hankkii
tarvittavat materiaalit j. n. e , niin että itse latojalla ei
ole muuta tekemistä kuin suorastaan latoa ja tehdä
työnsä. Että tämä työtapa säästää paljo aikaa
sekä on muutenkin koko työlle edullista, on
itsestään selvää.
Täällä ei muuten, kuten muualla, käytetä,
paljo lautoja., vaan tehdään, kuten esim Ranskassa:
sivu kun on valmis, otetaan arkki paperia,
käännetään se hiukan suuremmaksi kuin sivu on ja
asetetaan sivu siihen. Johonkin kulmaan
paperissa sitte merkitään sivun numero. Tätä tapaa
seuraten voi paljo tilaa säästää, sivut kun
saatetaan päällekkäin mihin sopii ja korehtuuria
vetäessä voi helposti sylissään kantaa koko joukon
Myöskin tabelleja sekä pitkiä palstoja voi täten
ilman laivaa, lautaa tahi m. s. kuljettaa mihin
tahtoo. Ainoastaan kehilöitä konehuoneeseen
vie-täissä ja sieltä tuotaissa käytetään lautoja. Kun
tätä tapaa näkee käytettävän, täytyy myöntää,
että se on hyvin käytännöllistä ja säästää sekä
paljo rahaa että tilaa. Jos joku luulee, että
paperia paljo menee hukkaan, olkoon mainittu, että
kääröihin käytetään ainoastaan makulatuuripaperia
ja vielä useamman kerran samoja.
Kuinka paljon materiaalia tämmöinen paino
muuten tarvitsee, käy selville siitäkin, että
nykyään korjataan erästä tabellityötä, rautatien
aikataulua, joka, käsittäen 33 arkkia suurta S:oa, on
ladottu 17 vuotta sitten. Tässä työssä 011
suurimmat kirjaimet nonparellia, paljo 011 ladottu
päärlyllä ja timantilla. Kymmenen kertaa
vuodessa sitä muutellaan ja painetaan hiukan. Tämä
on vaan yksi niistä monista kymmenistä töistä,
joita ei koskaan pureta, vaan aina säilytetään.
Painoon on myös yhdistetty suuri
kirjasin-valimo. jossa työskentelee noin 40 henkilöä. Siellä
valmistetaan mitä vaan paino tarvitsee ja paljo
muuallekin.
Lyijylinjoja käytetään täälläkin, syystä että
niitä saadaan omasta pajasta. Kuitenkin on täällä
koko joukko koneita, joiden avulla helposti voi
näitä linjoja katkoa tarvittaviin pituuksiin,
höylätä kulmia y. m. Pienemmät linjat valetaan
S3Tste-maatillisiks’, ja messinkilinjojakin löytyy, vaikka
niitä ei käytetä muualla kuin tabellien päissä j. m. s.
Että työmieskin joskus voi kohota korkealle,
todistaa m. m. seuraava: Tämän painon tirehtööri,
Sigmund von Falk, alotti uransa tavallisena
latojana eli tietysti ensin juoksupoikana ja oppilaana,
kohosi sitten johtajaksi ja lopulta tirehtööriksi
Verneyn painoon Wienissä. Sieltä hän kutsuttiin
Budapestiin erään suuren painon johtajaksi ja oli
viime työlakkoon saakka kirjanpainajain
yhdistyksen puheenjohtajana. Ansioittensa kautta
korotettiin hän joku vuosi sitte aatelissäätyyn ja on
nykyään ritari ja todellinen valtioneuvos. Hän
omistaa myös nyt suurimman osån sitä
miljoona-painoa, jota hän itse johtaa ja on sen sekä Pestin
ainoan erityisen kirjasinvalimon pääjohtaja.
Työmiehet sekä enliset että nykyiset kiittävät häntä
ja sanovat hänen aina muistavan itsekin olleensa
työmies.
Nyt olemme kuitenkin jo liiaksikin käyttäneet
G:n pientä tilaa Paras taitaa siis olla, että
lopetamme tällä kerralla ja ensi kerraksi säästämme
myös jotakin. Sitte kerromme täkäl. yhdistyksestä
sekä viime työlakosta, josta luulisimme jokaisella
olevan paljo opittavaa.
»Suomen kirjaltajaliitolle", jonka säännöt nyt
ovat vahvistetut, kohotamme Ȏljen"! Sille
toivottavat onnea ja menestystä kaksi sen tulevaa
jäsentä, jotka yhä ovat
Esk imolaisia.
Notiser. — Uutisia.
— Typografernes förening i H.fors har
genom sin bestyrelse hos senaten anhållit att
offentligt få begagna sin kårfana från och med
kröningsfesten i maj detta år.
— Se upp! Cirkulär ang. Gutenberg har
bestyreisen utsändt till samtliga orter i Finland,
där tryckerier finnas. Cirkuläret är af följande
lydelse:
»I anledning af den stora ekonomiska förlust
som Helsingfors Typografiska förening
ovillkorligen kommer att vidkännas angående
»Gutenbergs" ringa prenumerantantal. vänder nämda
förening sig härmed till alla landsortens
t3’po-grafer med vördsam anhållan om understöd i form
af att. mangrant prenumerera på »Gutenberg" eller
också med penningemedel understöda tidningen,
ty endast pä detta sätt kunna vi uppehålla eget
organ för våra sträfvanden.
Om så skulle ske. att våra förhoppningar
blefve grusade och tidningen ej finge tillräcklig
understöd, ser Typografernes förening i
Helsingfors sig tvungen att upphöra med utgifvande af
tidningen »Gutenberg" den 1 juli detta år.
Obs.! De influtna medlen och listorna böra
inlämnas innan utgången af maj månad åt
föreningens kassör, under adress hr G. Ehnberg,
Päivä-lehtis tryckeri."
Helsingfors i april 1896.
Vi uppmana ännu en gäng landsortens
typografer att välja referenter, för att på detta sätt
intressera hvarje ort för Gutenberg, äfvensom för
att bladet skall motsvara sitt ändamål
— Rumaa puolueellista menettelyä ovat
U. Suometar sekä kaikki ruotsinkieliset
pääkaupungin sanomalehdet — niiden joukossa tuo
Suomen kirjanpainajain ruotsinkielinen
»äänenkannattaja" Typograf bladetkin — harjottaneet
kertoessaan täällä vallitsevista työlakoista. Etupäässä
ovat rakennustyöläiset tulleet saamaan osansa
näiden arvoisien »isänmaan ystävien"
lohdutus-saarnoista ja ivallisista kirjotuksista työmiesten
painavimmassa kysymyksessä, vaikka juuri näiden
ammattilaisten vaatimukset ovat olleet pienimmät
ja oikeutetuimmat kuin kenenkään muiden
lakkolaisten. Lakkokomitea antoi asiallisen vastauksen
molempiin suomalaisiin lehtiin noihin herjaaviin
ja asioita vääristeleviin kirjotuksiin, jossa
perusteellisesti kumosi kaikki ne syytökset ja
vääristelyt, jotka olivat viskatut lakkolaisten silmille.
Tätä vastausta ei U. Suometar vielä tähän saakka
ole painattanut palstoilleen, vaan on sen sijaan
filosofeerannut työnantajain silmälasien lävitse ja
koettanut kaikellaisilla kapakkatilastoillakin tehdä
lakkolaiset lukijainsa silmissä yhteiskunnan
rähi-sijöiksi sekä saattaa heidän "vaatimuksensa
aiheettomiksi, ainoastaan muka yllyttäjien kujeiksi.
Emme tiedä, josko näiden arvoisien lehtien
lukijoissa enää löytynee sellaisia, jotka tuota
kaikkea uskoisivat, vai ovatko nuo sivistyneet »isän •
maan ystävät" saaneet mädänneitä mielipiteitään
tuuleen pieksää. Itse työmiehet eivät niitä ole
ainakaan korviinsa ottaneet; ovat päin vastoin
vakuuttaneet ei enää kannattavansa moista
sanoma-malehdistöä — Päivälehti on useassa johtavassa
kirjotuksessaan perusteellisesti kumonnut U.
Suomettaren väitteet sekä katsellut asiaa toiseltakin
puolen ja tullut siihen johtopäätökseen, että
työmiehet ovat vaatimuksissaan oikeassa ja että lakko
on syntynyt olojen vaatimuksesta.
Täysin oikeutettua menettelyä U.
Suomettarelta ei liene se, ettei se ole julkaissut
palstoillaan lakkolaisten vastausta. Joka tapauksessa
ovat lakkolaiset oikeutetut saada vastata samassa
lehdessä. Välttämätöntä onkin, että lakkokomitea
vaatii painolain nojalla vastauksensa mainittuun
lehteen.
Kaiken tällaisen puolueellisen menettelynsä
sanovat sekä U. Suometar että ruotsalaiset lehdet
tekevänsä syvästä isänmaallisuudesta, muka
ajamalla työväenasiaa rauhallista tietä kohti
pää-maaliaan. Luulevatkohan nuo »isänmaan sankarit"
edes jonkunkaan työmiehen tuota kaikkea
uskovan? Pikainen tulevaisuus on näyttävä, ovatko he
kylväneet rauhan siemeniä, ovatko he ajaneet
työväenasiaa rauhallisesti päämmaliaan kohti.
Luulemme että heidän kylvämät siemenet pikemmin
kasvavat ohdakkeita kuin nisuja isänmaan
vainiolla.
— Dödsfall. Den 28 april afled
maskinmästaren Frans Vilhelm Johansson, efter ett längre
lunglidande i en ålder af 30 år. Den aflidne
började sin bana å Nummelinska tryckeriet, därifrån
flyttade han till Senatens tryckeri och innehade
vid sitt nu timade frånfälle anställning å
Järnvägens biljettryckeri. Johansson var en stillsam
och godhjärtad person och sörjes närmast af maka
samt en späd dotter.
Sättarinnan Vilhelmina Grönlund afled tisdagen
den 17 mars å Klemola hemman i Pälkäne socken
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
