Full resolution (JPEG)
- On this page / på denna sida
- Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2
GUTENBERG
N:o 17
Kirje Helsingistä.
Tämän kesäisistä yliopistollisista
lomakurs-seista ei ole Gut. palstoilla puhuttu mitään. Sen
sijaan ovat Päivälehti ja U. Suometar sisältäneet
niistä aikoinaan laveita kertomuksia. Mutta olipa
siellä mielestäni sellaistakin, joka ansaitsee
suurempaa huomiota Gut:n lukijain puolelta. Siitä
asiasta, josta tässä aion puhua, eivät
pääkaupungin lehdet — kumma kyllä — ole virkkaneet
luo-tuista sanaa. — Ehken arv. lukijat ajattelevat,
olevan tarpeetonta enää näin myöhään ja etenkin
minun ottaa puheeksi menneitä, vanhoja asioita
Mutta tiedänhän varmuudella sanoa monen
lukemattoman lomakursseilla olijan vielä vuosien
perästä muistelevan ilolla täällä saamiaan tietoja;
eihän siis ole väärin, jos minä vasta yhden ainoan
kuukauden kuluttua muistelen siellä oloja ja
ryhdyn käsittelemään erästä seikkaa, joka koskettaa
lähinnä meitä kirjanpainajia. Juttu on seuraava:
Kuten tiedetään, pidettiin lomakurssein aikana
n. s. agraarikokouksia, joissa keskusteltiin
maanviljelys-, talous- y. m asioista. Tässä samaisessa
kokouksessa oli erään kerran nostettu myöskin
kysymys uuden jokapäiväisen lehden
perustamisesta tänne Helsinkiin. Tämä kysymys, jonka
alustajaa en ole saanut tietooni, vaan kuten olen
kuullut, on se ollut joku kansakoulunopettaja
maaseudulta, joutui ilman muita mutkia
roskakoriin odottamaan suotuisampaa vastaanottoa.
Tästä ylläolevan kysymyksen iloisesta
kuperkeikasta saan iloita minäkin monen muun täällä
työskentelevän sanomalehtilatojan keralla. Iloita
siitä järkevyydestä, mikä oli vallalla sanotun
kokouksen enemmistöllä — ei kansakoulunopettajilla,
vaan muilla kansalaisilla.
Jos katsotaan kysymyksessä olevan lehden
todenperäistä tarkoitusta, jotta onko sellainen
tar-peenvaatima, niin varmaan jokikineii tulee
esitykselle putistamaan päätään monesta eri syystä.
Tahdonpa mainita yhden ja kaikista pätevimmän
syyn, joka jo yksistään osottaa koko hankkeen
tarpeettomuuden, ja se on: meillä on olemassa
Päivälehti ja U. Suometar, jotka molemmat
ilmaantuvat kuusi kertaa viikossa. Ja näitä molempia
pääkaupungin suomenkielisiä lehtiä, jotka kylläkin
vastaavat tarkoituksensa, voivat
kansakoulunopettajat yhtä hyvin kuin muukin sanomalehtiä
harrastava yleisö kannattaa. Pitäisihän
kansakoulun-opettajain tietää, että meidän sanomalehdillämme
ei vielä ole tilaajamäärä niiu korkealla, että sitä
kannattaisi jakaa useampaan osaan, kuin mitä se
nykyään on.
Jospa niin hullusti olisi käynytkin, että uusi
jokapäiväinen lehti olisi tullut perustettavaksi,
niin tokkohan vaan kovinkaan usea
kansakoulunopettaja olisi sitä tilannut, vielä vähemmin
luovuttanut rahallista apua sen hyväksi, jota se
kumminkin olisi suuressa määrässä tullut tarvitsemaan,
sillä joka päivä ilmaantuva lehti tulee viemään
markan poikineen ennenkuin vuosi on ummessa.
En tahdo sanoa tästä enää muuta, koska
esitys on jo kuolleitten joukossa, eikä niin muodoin
ansaitse pitkiä pakinoita. Lopetan vaan hyvällä
syyllä: Helsingin suomenkielisissä sanomalehdissä
työskentelevät sanomalehtilatojat saavat toki vielä
viettää sunnuntainsa vapaana rasittavasta työstä,
joka ehken uuden jokapäiväisen lehden
syntymisen kautta olisi muuttunut työpäiväksi.
*
Silmäillessäni maaseutule.htiä tässä tuonaan
pisti pahasti silmääni niissä löytyvät katkasijan
tekemät »äpäräpojat". Ja nämä kirotut
»syntipukit" olivat vielä hyvin huomattavat: yksi rivi
uutisen nimeä palstan lopussa, puoli riviä seuraavan
palstan alussa — niin oli ainakin »Tampereen
Sanomain" t k. 4 p. numerossa. Niinikään on saman
lehden t. k. 9 p. numerossa saman tapainen
»äpä-räpoika" saanut sijansa erään palstan lopussa,
kuitenkin’ poikkeuksella, ettei uutisen nimeä eli
lihavalla ladottua osaa ole tässä riittänyt seuraavan
palstan alkuun, kuten esim. edellisessä oli; mutta
tähän oli luonnollinen syy: uutiseen oli lihavalla
ladottu ainoastaan sana »Tammelassa", ja tämän
johdosta se poikkesi edeltäjästään.
Paikoin pistää myös silmään edellä sanotun
lehden t. k. 4 p. numerossa olevan viivanaluksen
eli kellarikerroksen palstain laskeminen. Ne ovat
kerrassaan epäjärjestyksessä – aivan kuin olisi
tahdottu rakentaa käytävät koko lehden toisen
sivun yli.
Eiköhän olisi jo aika toivoa, että moiset,
pelkästä huolimattomuudesta syntyneet,
katkaisuvir-heet tulisivat korjatuiksi. Kerrassaan
rurnannä-köisiä ja asianomaisten ammattitaidon arvoa
alentavia ovat nämä molemmal huomauttamani
kohdat, jotka kyllä ansaitsevat korjausta, johon
Tampereen Sanomain katkasijalla tiedän hyvin
riittävän aikaa, kun vaan hyvää tahtoa on. Täytyyhän
aikaa riittää täkäläisillekin jokapäiväisten
sanomalehtien katkasijoille välttämään näin pieniä
»epämukavuuksia".
Samaten’ viivanaluksen laskeminen käypi
hyvin helposti päinsä laivalla. Se ei ole kuin viiden
minuutin asia, että ottaa mitan käteensä ja
mittaa palstat yhtä pitkiksi ja pistää linjat väliin ja
— ala kalkuttaa vaan sivuun — viivanalus on vai
mis. Paljon enemmän siinä menee aikaa, jos
vii-vanaluspalstoja alkaa sivussa tasottelemaau.
Eikä Tampereen Sanomat ole ainoa
»syntipukki", jossa pilkistäisi esiin tällaisia virheitä.
Voinpa sanoa, että se miltei kelpaa
näytekappaleeksi monen muun lehden rinnalla
Meidän maamme pohjoinen osa alkaa
vähitellen seisoa yhtä rintaa eteläosan kanssa
kirjapaino-liikkeessäkin Aivan äsken on Raaheen perustettu
kirjapaino. Ja tässä eräänä päivänä sain lukea
lehdistä, että Tornioon ollaan 1113’ös hankkeessa
perustaa oma kirjapaino ja sanomalehti.
Ylitä hyvin kuin Raahe kaipaa Torniokin
maammo pohjoisimpana kaupunkina kirjapainoa. Sillä
Oulun kaupunki laajan lääninsä tähänastisena
ainoana kirjapainokaupunkina ei ole voinut
tyydyttää edes osapuillekaan kaikkea tarvetta, mikä esim
sanomalehtiin katsoen tulee. Niinpä Peräpohjolan
laajalla, 20—30 peninkulmaa Oulusta, asuva
väestö on pakotettu tilaamaan Ruotsin puolella
ilmaantuvaa Haaparannan Lehteä, syystä, että
Oulun lohdet. saapuvat sinne vanhoina, useasti
viikon, jopa kahdenkin perästä. Yksinomaan tästäkin
syystä 011 kirjapaitiohanke Tornioon tervetullut,
joka ei kohdistu yksinomaan Tornion ja Kemin
kaupunkeihin, vaan vieläpä useampaan Peräpohjolan
pitäjäänkin, aina Lappiin saakka.
Toivotan vaan onnea yrityksen toteutumiselle
ja kiireellistä puuhaa kirjapainon kuntoon
saamiseksi !
Kalle.
Notiser. — Uutisia.
— Utlärda. Till konstorvanter ha å Nya
Hufvudstadsbladet s tryckeri förklarats
sättareele-verne Karl. Tynell, Arthur Liljeström och Alexander
Tallgren samt å Nya Pressens tryckeri
tryckareeleven Karl Viktor Imbert).
— Nytt tidningsföretag i Viborg. Ett
bolag för utgifvandet i Viborg af en svensk tidning
torde vara under bildande. — Vibbl.
— Nytt tryckeri ocli ny tidning är man
sinnad grunda i Torneå
— Omaa kirjapainoa puuhataan täydellä
todella »Tampereen Sanomille". Kustannusarviota
on hankittu täkäläisiltä ammattimiehiltä.
Omistajana tulee olemaan osakeyhtiö.
— Kirjapainoa ja sanomalehteä Tornioon
ovat useat asiaa harrastavat henkilöt aikeessa
perustaa. Kaksi alustavaa kokousta on jo pidetty,
jossa on päätetty ryhtyä kokoomaan osakkeita
yhtiöön, niin kertoo H. L.
– Tryckeriprivilegier Sedan
bokhandlaren Victor Heynos boktryckeri i Vasa genom
köp öfvergått till Tidningsaktiebolaget Vasa, har
prässöfverstyrelsen numera tillåtit sagda bolag att.
uti detsamma u!öfva boktryckerirörelse under firma
»Vasa Nyheters tryckeri" under ledning af
bok-handl. Victor Hoyno såsom ansvarig disponent.
— - En sorglig olyckshändelse, hvilken som
offer kräfde en af de raskaste från våra led,
timade den 5 dennes i det sättarekonstförvandten
J. TF. Olin vid bevistandot af en kollation råkade
falla ned genom en fönsteröppning från 5 alnars
höjd där ban satt för att svalka sig. Vid fallet
åsamkade han sig så svåra skador, att döden deraf
så godt som direkt blef följden och afled han å
kirurgiska sjukhuset natten mot den 10 Sept.
Den aflidne var medlem af typografernes
förening och af understödsföreningen samt varmt
intresserad för föreningens sportklubb.
*
Begrafningen af den under så säregna
omständigheter aflidne försiggick å
begrafningsplatsen vid Malm söndagen den 13 dennes; uti
processionen deltogo bl. a. hela personalen från
Simelii tryckeri, der ban konditioneradt bela sin
tid. Hi n sörjes närmast af ung enka och tvenne
små barn. Vi önska honom kamratlikt en
fridfull ro.
— Från Björneborg skrifves:
Nyligen besöktes vår stad åter af 2:ne
vandringsmän : den ene var den kände
»rekordvandraren" H. F. och den andra kalla vi A. De togo,
likt andra turister, stadens sevärdheter (äfven
tryk-kerierna naturligtvis) i betraktande och så besökte
de i förbifarten äfven en yrkeskamrats hem,
hvarest bl. a. fanns ett exemplar af
Folkupplysningssällskapets kalender för i år.
Alltnog: nu inträffade det besynnerliga, att
äfven kalendern fick ögonblickligen reslustan öfver
sig och begaf sig i väg, troligen åt samma
väderstreck som »turisterna", utan att anhålla 0111
tillstånd t.ill resan utaf sin ägare, oaktadt den var
införlifvad mod hans boksamling. Densamma har
dock troligtvis redan sin mission trogen, slagit
sig ned i någon bondby och begynt med
fölkupp-lysningsarbetet, medan de »celebre" turisterna
fortsätta resan — utomlands till Sverige, eventuelt
Norge, såsom det påstods.
Tit. F. är, som bekant, en framstående
»fäkt-mästare", men typografernes reshjälpskassa var
denna gång i vägen för fäktningen i mera
vid-sträkt skala, ty F. tillbör naturligtvis icke, såsom
vanligt är, denna kassa. Då han nämligen blef’’
förebrådd för sin liknöjdhet beträffande
organisationen, höll han ett långt advokatmässigt
försvarstal och påstod bl. a, att det varit platt omöjligt
för honom att inträda i reshjälpskassan. då han
aldrig på senaste år innehaft plats 6 månader å
rad, men påstod sig för öfrigt vara en varm —
vän af organisationen 1
Nåja, hvem skulle just våga bestrida detta,
men illa ser det ut — – —
w
Det finnes ett tryckeri härstädes, som äges at’
ett bolag och hvarest utgifves en tidning, hvilken
ständigt puffar med slagordet, att. den vill
arbetarnes bästa på alla områden. Men i alla fall
afslog ändock tryckeriets principaler i våras
arbetarnes anhållan om beräkningssätts införande.
I dagarne afflyttade en af bolagsmännen, en
prästman, från orten och då trakterades
personalen med en flaska öl pr man Hvad det måtte ha
varit festligt vid detta tillfälle. Skada blott att
nian icke fick vara med, men man frästas att
ändock till de lycklige kollegerno utropa- Skål!
— Kesälomatilastoa, johon kehotimme
viime numerossa jokaisesta Suomen kirjapainosta
lähetettäväksi tarpeellisia tiotoja, emme vielä tässä
numerossa voi julaista, koska tiotoja on saapunut
vasta muutamista paikoista Toivomme, että arv.
ammattitoverit lähettävät tiedot meille ensi tilassa,
jotta voimme ne julaista ensi numerossa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Sun Dec 10 05:38:44 2023
(aronsson)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1896/0066.html
