Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 19 8
Yhteisvoimin yhteistyöhön!
Suomea kirjaltajaliiton voimaan astuttua ensi
vuoden alusta on välttämätöntä, että kaikkialla
maassamme ruvetaan tehokkaisiin toimiin eli
vai-mistuspuuhiin liiton vastaanottamiseksi, —
Otaksumalla, että kaikkialla jo ollaan selvillä liiton
suuresta ja jalosta tarkoitusperästä kaikilla
graa-fillisen ammatin eri aloilla, on tarpeetonta siitä
enää tehdä selkoa.
Liiton vastaanottaminen ja valmistautuminen
siihen on kaikkein ensimmäinen ohto, jos mieli
siitä jotain syntyä ja ennenkuin voidaan alkaa
nauttimaan sen tarjoomia etuja.
Valmistautumisen ensimmäisenä tehtävänä on,
että kaupungeissa, mihin liiton haaraosasto
aijo-taan perustaa, tulee välttämättä olla
paikallisyhdistys tai klubi, joka asiamiehiensä kautta valvoo
osastojen tehtäviä liittohallituksen kanssa. Missä
nykyään ei siis vielä ole olemassa yhdistystä tai
klubia, sinne on mitä kiireimmiten ryhdyttävä
sellaista perustamaan.
Helsingin kirjanp, yhd., joka on liiton
alkuunpanija ja toimija, on puolestaan päättänyt ybtvä
liittoon. Nyt on vaan odotettavissa samaa
myötä-tuntoisuutta maaseudultakin Eikä sovi epäillä,
ettei maaseutukaupungeista, joita liitto
kokonaisuudessaan koskee, yhtyisi miehissä jäseniä siihen.
Ainakin useasta paikasta on saatu kuulla vaan
pelkkää toivomusta liiton käytäntöön joutumisesta.
Poikkeuksia tietysti löytyy tässäkin, kuten
monessa yleistä hyvää tarkoittavassa asiassa. Mutta
niissä kaupungeissa, missä tämä meikäläisten
suuri edistysaskel, nykyisyyden ja tulevaisuuden
turva katsotaan ylön, ei ole annettu lainkaan arvoa
koko aatteelle eikä sille tarkoitusperälle, jota liitto
tulee ajamaan, vielä vähemmän seurattu siitä
julkaistuja asiallisia ja seikkaperäisiä kirjoituksia.
Tulisi toki, asian ollessa valmistumaisillaan,
kaikkein kirjaltajain tarkoin tutkia aatoksensa
ennenkuin ruvetaan lyömään laimin liittoon
yhtymistä. Muistaa tulee omia velvollisuuksiaan
isäntä-väkeään kohtaan työn kunnollisesta ja
säännöllisestä täyttämisestä, ja millaisia vaikeuksia tästä
on, ei ainoastaan yksinomaan
kirjapainonomista-jille ja faktoreille, vaan myöskin koko
ammattikunnalle. Eikä tämän säännöttömyyden pahat
hedelmät ole niin vähäarvoiset eikä vanhat, ettei
niitä tulisi muistaa kunnollisen ja säännöllisen
ammattimiehen jokapäiväisissä tehtävissään. Mistä
johtuu esim. tavaton oppilasmäärä, taiturien
niukat palkat y. m. s. Eiköhän näitä voi laskea
hyvällä syyllä säännöttömyyden — juoppouden
paheen - synnyttämiksi epäsikiöiksi, jotka ennen
pitkää turmelevat koko ammattikunnan pahoilla ja
tarttuvilla esimerkeillään.
Sanomattakin jokainen hyvin ymmärtää, mikä
uhkaava vaara on odotettavissa, ellei pikaisiin
korjaustöihin jo ajallaan olisi ryhdytty.
Suomen kirjaltajaliitto on juuri se, joka näitä
edelläkerrottujakin epäkohtia on innolla koettava
poistaa. Liitto on ei ainoastaan koettava, vaan
myös vaativa kaikilta jäseniltä säännöllisyyttä
toimissaan, ja koettava saada isäntien ja
työntekijäin välin sopusointuun, ystävyyteen,
hankkimalla edellisille kunnollisia ja täysin tehtävänsä
toimittavia, luotettavia ammattimiehiä, mutta
myöskin samalla vaativa jälkimäisille hyvän,
kunnollisen ja ansaitun palkan.
Kuten jo sanottu, ei sovi muuta kuin toivoa,
että liitto saisi kaikkialla suurta ja
hyvinansait-tua myötätuntoisuutta sekä isäntien että
ammattimiesten puolelta. Yksimielisesti on heti
ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin alkutoimiin liiton eduksi.
Siis: yhteisvoimin yhteistyöhön!
Cy/öm ey (Di//jfä//iiya
utaifis*
Hufvudstadsbladets nya
rotationspräss.
Nedanstående afbildning visar H:bls nya
präss, sedd från ena långsidan. Den är 5,oo meter
lång, 3,ho meter bred och 2,S5 meter hög och
förbrukar 10 hästkrafter. Den trycker 10,000 ättasidiga
tidningsexemplar i timmen, hvilka utgå ur maskinen
färdigt hopklistrade i ryggen, uppskurna och
hopvikta till den form, i hvilken de komma
prenumeranterna tilhanda.
Alt detta försiggår såsom vi nämde med en
hastighet af 10,010 exemplar i timmen!
Till att trycka Hufvudstadsbladets nuvarande
upplaga i tidningens nya format åtgå i rundt tal
15 kilometer papper.
Rotat,ionsprässen är konstruerad och
levererad af firman Koenig <6 Bauer i Wurzburg
(snäll-prässens uppfinnare) och den drifves af en 12
hästkrafters petroleummotor från motorfabriken
Moritz Bitte i Dresden.
Man kan förutom 8-sidiga tidningar också på
maskinen trycka 4-sidiga tidningar, hvaraf 18- à
20,000 exemplar i timmen kunna framställas, och
dessutom 2 sidiga blad.
1835 försökte redan Rowland Hill att
konstruera en präss enligt denna princip, men
misslyckades, då ban ej kur.de öfvervinna svårigheten
att placera stilarna kring en cylinder och få dem
att stadigt hållas fast där och ej rubbas ur sin
ställning Efier honom försökte sig flere på att
lösa problemet, tils det i början på 60-talet
lyckades amerikanen Hoe att med tillhjälp af den af
Genoux emellertid uppfunna pappersstereotypin
konstruera en tryckmaskin, som uppfylde de
fordringar, man kan ställa på en rotationspräss.
Rotationsprässarna vunno härmed allmänt insteg,
och man tog i alla kulturländer sig lifligt an med
att bygga och konstruera dessa maskiner, som
småningom under årens lopp nått den fulländning,
hvari de i våra dagar presentera sig. små
undervärk af snille och tillgodogjord koncentrerad
erfarenhet.
Tryckningen med rotationssnällpräss
sönderfaller således i två särskilda förfaranden:
stereotyperingen eller gjutningen af tryckplåtarna och
själfva tryckningen.
Antydningsvis kan enligt Hbl. nämnas, att
papp-ret från den stora rullen (lägst till höger pä bilden),
hvilken rulle innehåller en sammanhängande
pappersbana af 6,000 meters längd, löper upp genom en
fuktlåda (öfverst till liöger), där det genom påsläpt
ånga erhåller den grad af fuktighet, som för
tryckningens jämna gång är erforderlig, och därifrån
ofvanom maskinen, öfver den lilla järnvals, som
befinner sig midt på maskinen under firmaskylten,
ned mellan tryckcyJ indra rna. Genom ett mycket
kompliceradt system af valsar, trissor, cylindrar
och band, som leda pappret, blir detta nu tryckt
på båda sidor, afskuret i ark och hopklistradt, till
4-bladiga tidningar. Klistringen sker genom en
sinnrikt apparat, däri ett litet roterande hjul med
ett för ändamålet prepareradt särskildt klister
bestryker det inre arkets rygg kort innan detta
föres ofvanpå det yttre arket. Båda arken
fortsätta sodan tillsamman sin gäng genom maskinen
och utkomma färdigt hopvikna och räknade.
De färdiga tidningarna komma nämligen icke
en och en utslungade ur maskinen, utan i små
packor på 5 stycken åt gången och för hvart 5f’:de
exemplar som utkommer gifver en liten klocka
(synlig öfverst till vänster på bilden) en gäll
signal.
Hufvudstadsbladetin uusi
rotatsioonipainokone.
Merkillisyys on meillä tänäpäivänä
kerrottavana Suomen kirjapainajille, kun meillä on
tilaisuus ilmoittaa Hufvudstadsbladetin uudesta
rotat-sioonipainokoneesta ja kuvallakin sitä valaista,
sen verran kun lehtemme ahdas tila myöntää.
Kun edellämainitun lehden painos jo oli
noussut yli 10,000 kpl., katsoi sen nykyinen omistaja
ja kustantaja maisteri A. R Frenckell pakotetuksi
tekniikan kaikilla mahdollisilla keinoilla koettaa
voittaa kaiken sen ajan, mikä näin suurelle
painokselle oli mahdollinen.
Koenig & Bauer Würtzburgissa (pikäpainimen
keksijä) on erityisen tilauksen mukaan hra F:lle
nyt tehnytkin n. k. rotatsioonipainokoneen, joka
tunnissa painaa 10.000 8-sivuista sanomalehteä
jopa 18- à 20,000:kin 4 sivuista lehteä, jotka se
itse leikkaa, nitoo, panee paketteihin ja laskee.
Kone on 5,00 metriä pitkä 3,ho metriä leveä ja
2,25 metriä korkea. Sitä käyttää
12-hevosvoimai-nen petroleumimoottori.
Jo vuonna 1835 koetti Rowland Hill tähän
malliin rakentaa koneen, vaan oi oxnistunut. Hän
ei voittanut niitä vastuksia, joita kirjasimien lujalle
pysyminen sylinderissä vaati. Sittemmin on moni
koettanut Rowland Hillin rakennetta parannella ja
60 luvulla onnistuikin ameriikkalainen Hoe
Geno-ux in keksimän paperistereotyypin avulla rakentaa
painokoneen, joka vastasi niitä vaatimuksia, mitkä
voidaan asettaa rotatsioonipainokoneelle.
Rotatsioo-nipainokoneet voittivatkin yleistä suosiota ja
sittemmin on kaikissa kultturiinaissa vuosien kuluessa
ruvettu näitä koneita rakentamaan, jotta ne meidän
päivinämme nyt esiintyvät tässä nerokkaasssa
muodossaan.
Hufvudstadsbladet on Suomessa ensimmäinen
sanomalehti, joka on saanut osakseen tämän
merkillisen mukavuuden ja tätä ennen suurimmista
sanomalehdistä ainoastaan kaksi lehteä, nim. Neue
Freie Presse Wienissä ja Le Figaro Parisissa,
saavat kunnian valmistua päivän valoon
tällaisessa merkillisessä nerontuotteessa.
Hufvudstadsbladet ilmestyi tämän kuun 9 pnä
ensi kerran painettuna tässä koneessa ja oli hyvin
hauskan näköinen uudessa ulkoasussaan.
Tämä rotatsioonipainokone ei, kuten tavalliset
pikapainimet, ulosviskele arkkia kerrallaan, vaan
tulevat ne pienissä 5 kappaleen pakoissa ja joka
50 kpleen jälestä heleä kello antaa merkin.
Hufvudstadsbladetin nykyiseen painokseen tarvitsee
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
